Dán vahkus Toronto universitehtas leamaš guossit guovddážis mii bargá Kanada eamiálbmogiid iešstivremii guoski áššiiguin (National Centre for First Nations Governance). Guovddáža presideanta, Herb George, ásahišgođii guovddáža British Columbias vihta jagi dassái, go son dolkkai dillái mas iešstivrema ovddideapmi ii orron mannamin ovddosguvlui eamiálbmogiid politihkalaš organisašuvnnaid bokte. Son oinnii stuorra dárbbu guovddážii mii nákce ja berošta bargat báikkálaš ja lagašservodaga – dábálaš olbmuid – dásis. Dán vahku galledeami ulbmilin leamaš čielggadit vejolašvuođaid álggahit ovttasbarggu Toronto universitehta ja guovddáža gaskkas sihke dutkama ja oahpahusa ektui. Mun lean beassan leat mielde Toronto universitehta plánenjoavkkus dan rájes go bohten deike. Leamaš erenoamáš oaidnit mo riikka stuorámus universitehta lea čájehan viiddes beroštumi dákkár ovttasbargui.
Kanada eamiálbmogiid iešstivrenguovddáža váldoulbmilat leat veahkehit ja doarjut eandalitge diehtojuohkima ja dutkamušaid bokte daid čearddaid geat háliidit hukset ođđasit iežaset servodagaid ja ollašuhttit iešstivrema (mii lea olu viidát go dálá iešhálddašeapmi). Guovddáš ii fála ovtta modealla mii galgá heivet buohkaide, muhto gudnejahttá juohke čeardda iežas višuvnna iešstivremis. Nuppiin sániiguin guovddáš veahkeha eamiálbmotčearddaid ollašuhttit geavatlaš iešstivrema ja hukset stivrejeaddji ásahusaid mat vástidit dihto álbmoga kultuvrralaš vieruid ja árvvuid.
Herb George dahje Satsan lea eret wetsuweten-čearddas British Columbia provinssa davviguovlluin. Son lei váldostrategista dovddus Delgamuukw-láhkaáššis man sii vuite Kanada alimus rievttis 1997. Dego son ieš muitala, su čeardda vuorrasat gohčo su dan bargui 35 jagi dassái ja son barggai áššiin 25 jagi. Son lea maiddái iežas čeardda árbevirolaš jođiheaddji ja lea bargan sihke universitehtain ja intiánaid organisašuvnnain. Leamaš hui miellagiddevaš guldadit su ja oahpasmuvvat su bargui ja bargovugiide ja dasa, mo su višuvdna šattai duohtan iežas guovddáža ceggema bokte.
Dego son ieš lohká, mii buohkat leat stuorra hástalusaid ovddas. Dát guoská maiddái su guovddáža – ii giige leat ovdal bargan maid son ja su guovddáš geahččala bargat (son lea lihkostuvvan oažžut maiddái ruhtadeami nu ahte sis leat dál badjelaš 40 bargi ja 3 guovlokantuvrra váldobáikki lassin, mii lea Vancouveris). Kanada hástalus lea dohkkehit ođđa juridihkalaš dili mas eamiálbmotrievttit leat dovddastuvvon gearregiin ja vuođđolágas. Eamiálbmogiid hástalus lea ordniiduvvat álbmogin, čielggadit mii lea sin višuvdna boahtteáiggis ja hukset ođđasit sin iežaset stivrenvuogádagaid, vai sii sáhttet gulahallat ráđđehusain dásseárvosaš vuolggasajis (ráđđehus-ráđđehus gaskavuohta).
Herb George lea dolkán retorihkkii ja agálaš ságaide ja dan dihtii son vuos ceggii iežas guovddáža ja dasto gulasguddagođii iešguđet universitehtaiguin ovttasbargovejolašvuođaid. Su guovddáš leamaš doaimmas badjelaš guokte jagi ja dego okta mu kollegain otne dajai, guovddáš lea ollašuhttán guovtti jagis eambbo go oktage akademihkár sáhttá niegadit. Sii leat buvttadan 28 akademalaš artihkkala mat gusket iešguđet iešstivrema beliid ja maid Kanada (ja Amerihká) alimus dási dutkit leat čállán. Sii leat ceggen njeallje guovlokantuvrra ja bargagoahtán dahkat duohtan dan, man Satsan gohčoda Kanada ođđa duohtavuohtan: eamiálbmotrievttit leat vuođđolágas dorvvastuvvon, dál provinssat ja earát galget dohkkehit dan duohtavuođa ja váldit dan vuolggasadjin ja heaitit váidáleames ahte “gearregat leat addán menddo ollu intiánaide” dahje jearramis gos lea dáid rivttiid legitimitehta.
Vahku áigge Satsan siterii Kanada alimusrievtti duopmára Ian Binnie gii gieskat celkkii muhtin konferánssas ahte olbmot galget áddet ja dohkkehit ahte Kanada lea lávken ođđa áigodahkii. Gearregat eai leat addán intiánanaide eambbo go mii sis ovdal leamaš – sin iešstivrema – ja legimitehta boahtá njuolgga vuođđolágas, mii lea alimus láhka riikkas. Olbmot galget heaitit váidaleamis duššás ja bargagoahtit baicce soabadallamiin – gávdnat ođđa vugiid bargagoahtit ovttas go lea čielggas ahte dálá dilli ii doaimma. Sáhka lea ođđa gaskavuođaid huksemis olles našuvnna dásis, ja dán barggus sihke Herb George guovddážis ja Toronto universitehtas, stáhta stuorámus universitehtan, lea dehálaš rolla ja geatnegasvuohta. Guktot sáhttiba fállat juoidá nubbi nubbái dán dehálaš proseassas.
Vahku áigge Satsan lea deaivvadan iešguđet lágadusaid ja fakultehtaid ovddasteaddjiiguin ja buohkat leamaš hui positiivva váldit su vuostá. Munnje ođđa bargin dat leamaš sihke buorre ja miellagiddevaš oaidnit – Toronto universitehta beaggin lea oalle konservatiiva, muhto mu vásáhus dan rádjái leamaš dušše beare positiivvalaš, ja Herb George galledeapmi dušše lea lásihan dan dovddu. Juohkehaš gean lean deaivvadan dán vahkus Satsan galledeami oktavuođas leamaš seamma oaivilis: dál lea áigi bargat juoidá, dát lea erenoamáš vejolašvuohta bargagoahtit ovttas ja oažžut maid bohtosiid.
Duorastatiđđes mis lei čoahkkin man ulbmilin lei čielggadit vejolašvuođaid oktasaš dutkanfierpmádaga ásaheapmái. Satsan deattuhii ahte vuolggasadji lea eamiálbmotservošiid dárbbuin áddet buorebut iešstivrema vejolaš hámiid ja rivttiid mat dorjot iešstivrema. Olbmot dárbbašit konkrehta vástádusaid ja evttohusaid dasa mo sii sáhttet ieža stivregoahtit ja hálddašišgoahtit iežaset áššiid iešguđet surggiin: makkár ásahusaid sii dárbbašit ja makkár hámi dát ásahusat galget váldit, makkár jođihanstruktuvrraid sii dárbbašit ja eandalitge mo heivehit sin iežaset stivrenvuogádagaid dálá dillái.
Satsan buvttii ovdan máŋgii Harvard universitehta prošeavtta Amerihká intiánaid ekonomalaš ovddideami birra (dan birra eambbo maŋŋelis) – dutkamuš lea čájehan ahte buot buoremusat lihkostuvvan intiánaid iešstivrenvuogádagat leat dat mat buoremusat vástidit čeardda iežas kultuvrralaš vuogádagaid. Nappo dakkár eamiálbmogiid iešstivrenvuogádagat doibmet buoremusat maid vuođđun lea sin iežaset kultuvra – mat eai leat njuolggo loanat vieris struktuvrrain (dego Sámedikkit).
Stuorra oassi Kanada eamiálbmogiin (intiánain, inuihtain ja metissain) ellet geafivuođas. Statistihkat čájehit romes duohtavuođa: eamiálbmogat gillájit bargguhisvuođas olu eanet go earát gaskamearalaččat, dinejit jahkásaččat olu unnit, ellet guhppon ja bieđganan viesuin (máŋgii šleađgga ja čázi haga), gillájit iešsorbmemiin ja veahkaválddis olu eanet go eará álbmot. Eandalitge reserváhtain bargguhisvuohta sáhttá leat 80-90 proseantta. Olbmot ellet sosiáladoarvvu vehkiin mii lea sullii 180 dollara mánotbadjái (120 euro dahje 1000 ruvnnu mánus). Ii leat imaš ahte iešstivrema ollašuhttin lea hohppolaš ja áigeguovdilis ášši – Herb George mielde iešstivrema alimus ulbmilin lea buoridit eamiálbmogiid eallindiliid, loktet sin eret geafivuođas ja sorjevasvuođas nu ahte sii ieža beassat mearridit ja stivret iežaset eallima, ožžot seamma vejolašvuođaid go earátge almma ahte sii galget assimilerejuvvot Kanada nášunalstáhtii.
Mun báhcen smiehttat dán: Sámis ii dáidde leat oktage gii galgá ceavzit 1200 euroin dahje 10,000 ruvnnuin jagis. Geafivuohta ja skuortnasvuohta nappo eai váivvit sámeálbmoga seammálahkái go Kanada eamiálbmogiid – leagoson dát okta sivva ahte sápmelaččat eai oro nu olu berošteamen iešstivremis ja dan huksemis Sámis? Sosioekonomalaš dilli lea dan mađe buorre ahte dan sáhttá guođđit Sámedikkiid áirasiidda ja earáide geat liikojit buđaldit sámi iešmearridemiin (man sisdoalu giige ii oro albmaláhkai diehtimin)? Nappo mis ii leat heahti iige dárbu “dadjut” iešstivremiin ja dan dihtii máŋgasiidda lea doarvái hállat gielas ja kultuvrras (ja muhtumat eai hálit gullat daidge birra)?