(Almmustuvvan Ávviris 11.7.09)
Dálkkádatrievdeapmi lea dagahan ahte arktalaš jiekŋameara suddagoahtán, mii fas lea riegádahttán ođđa beroštumi davviguovlluide. Ođđaseamos boahtti lea Nato, mii geassemánu áigge dollii Ruoŧa Sámis stuorra logi beaivve guhkosaš áibmosoahtehárjehallamiid maidda Ruoŧŧa ja Suopma maiddái oassálastiiga. Soahtehárjehallamat leat oassin Nato viggamušaid viiddidit militára leahkima ja nannet soahteválmmasvuođa arktalaš eatnamiin ja čáziin. Bealákeahtes (dušše namas) Ruoŧŧa ja Suopma lassaneaddji oassálastin Nato doaimmaide lea guovddáš olli soahtelihtu plánain militariseret arktalaš guovlluid. Ruoŧŧa ja Suopma leat Nato áibmosoahtehárjehallamiin mielde soahtelihtu Ráfiverddevuohta-prográmma lahttun. Dása lassin guktot riikkat leat mielde Nato máŋgariikkalaš ráfidorvojoavkkuin (ISAF-operašuvdna) Afganistanis. Buot dát čujuhit guktuid riikkaid viggamušaide searvat Natoi beroškeahttá olbmuid vuostálastimin dain guovtti riikkas.
Suoma hálddahusbellodagat leat guhká kampanjeren Nato-lahttovuođa beales ja diđolaččat geahččalan hábmet olbmuid oannuid eambbo Nato-miehtemielalažžan. Geassemánu álggus Nato ja Suoma militára lágidedje Helssegis golmma beaivve guhkosaš skuvlenkonferánssa, masa oassálaste sihke Nato lahttoriikkat ja eará ovttasbargoriikkat birra máilmmi. Vuollel vahku konferánssa maŋŋá Suopma vuolláičálii Natoin militárateknologiija guoski ovttasbargošiehtadusa. Ruoŧŧa lea vuolláičállán seammalágan šiehtadusa jagis 2007.
Ruoŧa Sámis logi beaivve bistán soahtehárjehallamat ledje stuoramus áibmofápmočájahus Davvimeara ja Mearrabađaluovtta guovlluid historjjás. Juoba Ruoŧa ráđđehussii ii muitaluvvon soahtehárjehusa viidodagas. Soahtehárjehusaid vuođđun lei fiktiivvalaš skenário mas Nato soahtá Lapistan-nammasaš eahpedemokráhtalaš terroristastáhta vuostá. Guovddážis dán fiktiivvalaš soađis lea konflikta oljo- ja gássaresurssain Lapistan ja Bothia-nammasaš Nato-lahttoriikka gaskkas. Konflivttas maiddái bealákeahtes Nordistanis ja Suomias lei smávva rolla. Davviriikkain ii dáidde geasage leat eahpečielggas masa dahje geasa Lapistan čujuha. Dego máŋgasat leat fuomášuhttán, Nato soahtehárjehallamat Lapistan vuostá loavkkašuhttet sihke sámiid ja Ruoŧas orru muslimiid. Ruoŧa sápmelaččat leamaš maid fuolas soahtegirdiid vahágiin bohccuide, eandalitge aiddo riegádan misiide.
Miellagovaid ráhkadeapmi sámiin vášalažžan ii leat vuosttas háve go eamiálbmogat buohtastahttojuvvojit terroristtaide. Ovdamearkan Kanadas ja Ođđa Selánddas jagi 2001 maŋŋá fápmuiboahtán terrorismavuostásaš lágaid leat geavahuvvon eamiálbmogiid vuostá. Báifáhkka eamiálbmogat geat gáibidit sin rivttiid dovddasteami ja nannema leatge terrostistajoavkkut ja stáhta vašálaččat, geaid sáhttá giddet ođđa lágaid vehkiin. Nappo terrorismavuostásaš lágat leat máŋga riikkas heajudan eamiálbmogiid riektesuoji ja sin olmmošvuoigatvuođagáibádusaid. Dán konteavsttas Lapistan ii leat vigihis miellagovahusleaika, muhto dan vehkiin lea vejolaš ráhkadit stáhtaid perspektiivvas ávkkálaš miellagovaid, maid mielde eamiálbmogiid iešmearridanrievttit leat veardideamis terroristajoavkkuid doaimmaide.
Seamma áigge go Suopma ja Nato dolle skuvlenkonferánssas Helssegis geassemánu álggus, Norga almmuhii sirdit iežas militára operatiivvalaš gohččunguovddáža čállingotti Stavangeris davás Reitanii Bodø lahka. Sivva sirdimii lea Norgga ulbmil bidjat eanet deattu davviguovlluide. Norga lea máilmmi vuosttas riika, mas borgemánu álggus lea operatiivvalaš doaimmaid čállingoddi poláragierddu davábealde. Maiddái máŋga Norgga ráđđehuslahtu leat ávžžuhan Nato nannet iežas rolla arktalaš guovlluin. Earret eará Norgga bealustusminister Anne-Grete Strom Erichsen ávžžuhii miessemánus dollon Nato čoahkkimis nannet soahttelihtu mearkkašumi davveguovlluid bealustus- ja dorvvolašvuođaáššiin.
Nato davveguovlluid plánat eai noga davviriikkain. Geassemánu áigge maiddái Nato johtilis doaimmaid joavkkut leat doallan máŋgariikkalaš soahtehárjehállamiid Latvias. Baltia operarašuvdna (BALTOPS) lea jahkásaš soahtehárjehus man ulbmilin lea Nato mielde buoridit guovllu guimmiid ovttasbargonávccaid. Dása lassin Poland lea ain mielde USA plánain cegget missiiladuostungálbba nappo logi duostunmiissiilla Davvi-Polandii. Polanda bealustusminister Bogdan Klich maid gieskat almmuhii ahte Nato áigu ásahit Joint Battle –gohččunguovddáža Davvi-Polandda Bydgoszczii, mas lea juo Nato hárjehanguovddáš.
Nato lea máilmmi stuoramus váimmusvearjjuid hálddašeaddji ja soahtemašiidna. Soahtelihtu doapman davi eatnamiidda ja čáziide lea oassi arktisa militariserema, mas maiddái Ruošša lea eanet aht´eanet mielde. Ruošša soahtegirdit leat girdán arktalaš guovlluin ja Norgga rittus geasi 2007 rájes. Mannan cuoŋománus Kanada olgoriikkaminister Lawrence Cannon deattuhii ahte mii boahtá arktalaš guovlluid suverinitehta bealusteapmái, Kanada ii áiggo vuollánit Ruošša uhkidemiide. Riikka arktalaš guovlluid bealustanstrategiija mielde Kanada lea ceggemin militára Arktalaš hárjehallanguovddáža Resolute Bayíi Cornwallis-sullui, viiddideamen ja beaktilmahttimin Kanada rádjegoziheami ja huksemin arktalaš čiekŋalismeara dámppaid stašuvnna Nanisivikii Baffin-sullui.
Mannan galbma soađi biekkat orrot bossumin davveguovlluin ođđasit. Dán háve Suopma ja Ruoŧŧa lea aktiivvalaččat mielde arktisa militariseremis ja uhkideaddji miellagovaid sárgumis.