Dutki Alison Jaggar lohká, ahte akademalaš ásahusat eai leat museat gos seailluhit árbevieruid, dahje girkkut gos nannet oskku, dahje militárat gos gilvit patriohtalaš dovdduid. Dat leat baicce báikkit gos gažadit ja divastallat maiddái áššiid, maid birra muđui ii ságastallo servodagas; gos sáhttá jearrat gažaldagaid mat eai muđui livčče vejolaččat.
Akademalaš ásahusaid ja intellektuála gažadeami geađgejuolgin lea kritihkalaš guorahallan. Akademalaš ásahusat eai nappo sáhte bidjat menddo stuorra deattu harmoniijai dahje konsensus-jurddašeapmái, jos dat háliidit doalahit iežaset vuođđomandáhta. Dán konteavsttas lea šaddan maiddái jurdda akademalaš friddjavuođas. Dego máŋgasat leat buktán ovdan, akademalaš friddjavuohta mearkkaša vuosttažettiin leat kritihkalaš ja dat galgá suodjalit akademihkkáriid servodaga, ráđđehusa ja ásahusaid vuostá jos sin oainnut spiehkkasit normatiiva oainnuin.
Akademalaš ásahusat galget skuvlet kritihkalaš ja diđolaš servodatlahtuid – olbmuid geat beroštit, geat jerret gažaldagaid earret eará válddis, váldegaskavuođain ja váldestruktuvrrain; olbmuid geat dustet buktit ovdan oaiviliid, maidda eai buohkat (dego ráđđejeaddjit) alo liiko. Sii leat olbmot geat gažadit áššiid ja doaibmavugiid, mat leat šaddan “lunddolažžan” servodagas muhto mat sáhttet soardit dahje olgguštit dihto olbmuid dahje olmmošjoavkkuid (eandalitge sin geain ii leat váldi ja vejolašvuođat oažžut iežaset jiena gullot).
Dovddus filosofa Edward Said hállá “almmolaš intellektuellaid” birra, geat barget servodaga ovddideami ovdii, friddjavuođa ja vuoiggalašvuođa ovdii. Dát mearkkaša ahte dávjá sii gártet bargat opposišuvnna vuoiŋŋas status quo vuostá. Almmolaš intellektuellaid geatnegasvuohta lea čalmmustahttit dan mii lea vajálduvvon, čujuhit áššiid oktavuođaid doppe gos dat leat čihkojuvvon, buktit ovdan earálágan vejolašvuođaid ja molssevttolaš strategiijaid doaibmat ja bargat. Dan dihtii sii eai álo leat nu bivnnugat – go sii eai dohkket “normála” ja “dábálaš” vugiid, muhto baicce gažadit “normálavuođa” ja “dábálašvuođa.” Gii lea daid meroštallan ja geaid intreassaid dat bálvalit?
Go celken iežan eret dekána virggis Sámi allaskuvllas measta guokte mánu dassái, okta sin stuoramus fuolain lei šaddágo ášši almmolažžan. Golai measta mánotbaji ovdalgo Sámeradio gulai ášši birra gosnu ja válddii oktavuođa. Muhto mii dáhpáhuvai dan maŋŋá? Muhtumat rábmojedje go lean buktán ovdan ja hállan jitnosii váttisvuođaid birra mat leamaš ovdalge. Okta olmmoš illudii sakka, go su mielas dat lea áidna vuohki loktet akademalaš gelbbolašvuođa Sámis. Nubbi fas lei duđavaš go viimmat lea muhtin gii bidjá jođiheaddjiid vástidit iežaset daguid. Muhtumat fas leat suhtan go lean almmolaččat moaitán ja árvvoštallan jođiheaddjiid ja sámi ásahusa.
Mu “rihkkumuš” lea ahte lean muitalan ja guorahallan mii dáhpáhuvai ja maid lean vásihan. Muhto almmolaš ságastallan lea áidna vuohki guorahallat ja čielggadit leago muhtin kritihkas mangelágan vuođđu ja leago duođaid juoidá man galgá buoridit. Eandalitge akademalaš olbmot galggašedje nákcet ja duostat divaštallat ja suokkardit áššiid iesguđet beliid. Ja beroštit doarvái nu ahte dat vuoruhuvvo, eaige hoigaduvvo “dassážii go šaddá buoret dilli.” Dat beaivi ii láve dábálaččat boahtit, dan galgá ieš váldit.
Leago dat dearvvaslaš akademalaš biras, gos ii leat sadji (dahje beroštupmi) ságastallamii, divaštallamii ja sierramielalašvuođaide? Leago dat biras, mii dohkke sámi akademihkkáriidda ja man sii háliidit? Vai leatgo min ásahusat ain nu rášes dilis ahte dat eai gierdda kritihkalaš guorahallama? Mo dákkár dilis čalmmustahttit ja čoavdit váttisvuođaid? Mo dakkár dilis sáhttá nannet daid ásahusaid vai muhtin beaivve váttisvuođaid guorahallan ja daid birra ságastallan šaddá vejolažžan?
Muhtin rávve ahte galggan smiehttat ásahusaid huksema ja nannema “sámi perspektiivvas.” Lean ain smiehttamin maidson dat mearkkaša. Ahte dohkkehit badjelgeahččanvuođa ja vuovdnas bargovugiid? Vai jurddašit ahte váttisvuođaid jaskkodahttin lea seamma go geabbilvuohta? Mearkkašago “sámi perspektiiva” dan, ahte dohkkehit visot mii boahtá vaikko dat livčče mo endorii? Jos nu lea, dalle gal “sámi perspektiivvas” ja eará eamiálbmotperspektiivvain lea stuorra erohus. Eará guovlluin eamiálbmogat dadjet “doarvái” dalle go dilli šaddá dohkketmeahttumin. “Enough is enough.” “¡Ya basta!” Lean báhcán smiehttat leago duođaid nu ahte mii sámit eat goassige daja dan, ahte mii leat nu geabbilat ahte mii loahpas dohkkehit man beare?
Akademihkkárat leat servodaga elihta – stáhtus mii mielddisbuktá dihto vuoigatvuođaid muhto maiddái geatnegasvuođaid. Geatnegasvuođaid buktit ovdan oaiviliid ja oainnuid, mat spiehkkasit status quo jurddašeamis ja mannet dan vuostá. Edward Said dadjá, ahte intellektuellat eai leat konsensus-huksejeaddjit muhto olbmot geat eai dohkket álkkes minstariid, gárvvisin ráhkaduvvon klišeaid dahje konventionála jurddašeami ja geat aktiivvalaččat dadjet dan jitnosii almmolaččat. Mii geat gohčodit iežamet akademihkkárin galgat váldit dán barggu duođas, ii čiehkat iešguđet sivaid duohken. Mii galgat joatkit jearrat gažaldagaid ja gáibidit čilgehusaid ja ovddasvástádusa. Dat lea min bargu ja mii eat sáhte guođđit dan gaskan dahje barggakeahttá. Jos mii eat dan bargga, gii dalle bargá dan min servodagas?