Gieskat ovtta email-listtus lei miellagiddevaš ságastallan jođiheaddjiid birra. Ságastallan vulggii johtui go ledjen čállán bloga “Unselfish Capitalism” birra, mii muitalii earret eará albmás gii lea čállán seammanammasaš girjji ja gii ohcalii “áŋgiris, karismáhtalaš jođiheaddji” ovddidit “árvvas kapitalismma” ja dan árvvuid. Su mielde dát jođiheaddji livččii sihkkarit nissonolmmoš. Muhtumat e-listtus oaivvildedje ahte oppalohkái jođiheapmi lea patriarkála doaba, go dat vuođđuduvvá hierarkiijaide ja dasa, ahte okta olmmoš ráđđe eará olbmuid badjel. Dan dihtii eat oppa dárbbašge jođiheaddjiid, muhto galgat gávdnat ođđalágan vugiid doaibmat ja ovddidit servodagas. Okta dutki, gii lea eallinági dutkan matriárkala servodagaid goit fuomašuhtii ahte maiddái matriarkála servodagain leamaš jođiheaddjit, muhto das leamaš earálágan vuođđu.

Maŋimuš áiggiid lean jurddašan jođiheapmái gullevaš gažaldagaid oalle ollu (dasa leat sivvan earret eará mu iežan vásáhusat ja fuomášumit Sámis ja sámi ásahusain). Jođiheamis lea guhká ságastallon eamiálbmogiid gaskkas ja máŋgasat leat fuomašan ahte eamiálbmotservodagain birra máilmmi lea stuorra dárbu guorahallat ja burgit dahje dekoloniseret hierarkkalaš, patriarkála jođihanmálliid ja struktuvrraid, mat leat oassin biđgemin servodaga vuođu ja hehttemin servodagaid ovdaneami ja iešmearrideami (ođđasit)huksema. Máŋga sajis eamiálbmogiid ásahusat leat árvvoštallojuvvon das, ahte sii leat njuolggo (ja fuones) kopiijat (dahje vel vearrát, stáhtaid marionehtat dahje gohčostagat) váldoservodaga váldestruktuvrrain ja -jurddašeamis. Ollu lea ságastallojuvvon maiddái das, mo dávjá eamiálbmogiid servodagaid jođiheaddjit (ja earát) leat oamastan koloniála váldejurddašeami, man vuođđun ja ulbmilin lea skáhppot nu ollu válddi alccesis (ja iežas verddiide) go vejolaš, ja hukset čavga “badjin vulos” hierarkiijaid, gos moadde olbmo dahket mearrádusaid ja earáid bargu lea dušše ollašuhttit daid. Lea čielggas, ahte dákkár jođiheapmi buvttada dušše iešguđetlágan veahkaválddi – dan vuođđun lea earáid badjel stivren ja ráđđen – iige dat ollašuhte demokráhtalaš hálddašeami guovddáš prinsihpaid rabasvuođas ja čađačuovgi mearrádusaid dahkanproseassas.

Eamiálbmotservodagain dákkár váldestruktuvrrat ja jođihanmállet dávjá šaddet vearrámus ovdamearkan das, mo geavvá go dat struktuvrrat eahpelihkostuvvet ja váldi geavahuvvo boastut. Dasa leat máŋga siva, earret eará gozihanmekanismmaid váilun, servodaga uhccivuohta, fuolkegaskavuođaid guovddáš sadji ja maid korrupšuvdna. Dat ii goit oaivvil dan ahte eamiálbmogat eai máhte stivret, dikšut ja gohččit iežaset áššiid. Dego Blair Stonechild čállá girjjistis* Kanada Eamiálbmogiid universitehta (First Nations University of Canada) moivviid duogážiid birra: Kanada Eamiálbmogiid universitehta lea koloniserejuvvon álbmogiid universitehta. Moivi mii lea bistán moadde jagi lea measta bissehan olles ásahusa (ásahusa akademalaš akkrediteren lea gožu vuolde ja dat sáhttá massit dan) váldegičču ja iešguđet joavkkuid sierramielalašvuođaid dihtii. Dát dilli lea su mielas mihtilmas koloniserejuvvon álbmogii gii doarru gaskaneaset (“lateral violence”), go dat ii leat beassan daid traumaid badjel mat gávdnojit sihke ovttaskas olbmo ja kollektiiva dásis. Stáhta diđolaš politihkka ásahusaid váilevaš ruhtadeami ektui lea nubbi sivva dasa, ahte eamiálbmogiid ásahusat dávjá feilejit.

Go ledjen bargamin iežan doavttirgrádain British Columbia Universihtehtas Kanadas, oassálasten ovtta jagi universitehta eamiálbmogiid guovddáža, First Nations House of Learning, lágidan prográmmii Eamiálbmogiid jođiheamis. Prográmma ulbmilin lei oahpahit earálágan oainnu ja lahkonanvuogi jođiheapmái. Hástalussan lei guorahallat ovttas ja okto, ja iešguđet logaldallamiid ja hárjehusaid bokte mo sáhttit váldit atnui guovllu eamiálbmogiidda mihtilmas guovddáš prinsihpaid iešguđetlágan jođihanoktavuođain. Dát prinsihpat – gudnejahttin, gaskavuođat, ovddasvástádus ja árvvusatnin – sirdet fuomášumi ja fokusa eret váldorávnnji hierarkkalaš jođihanmálliin ja bággejit jurddašit min rollaid ja doaimmaid iežamet servodagain nu, ahte deaddu lea oassálasti, dásseárvosaš jođihanvugiin.

Muhtin guovlluin máilmmis eamiálbmogiid gaskkas gávdnojit olbmot, geat leat diđolaččat geahččaleamin dekoloniseret dálá jođihanstruktuvrraid ja váldit ođđasit atnui sin ovddeš vuogádagaid. Sii geahččalit váldit atnui sin iežaset filosofiijaid ja hukset ásahusaid, fierpmádagaid ja doaimmaid dáid prinsihpaid ala. Okta dain joavkkuin geat leat buot garrasepmosit ráhčan dán guvlui leat Zapatistat, maya-álbmogii gullevaš olbmot Chiapasis, Meksikos.

Dego Máilmmi Sosiála Forum (geahča 26.1.08 bloga) ja globála sosiála vuoiggalašvuođa lihkadus (global social justice movement) leat ávžžuhan, ii leat doarvái hállat ja teoriseret “nuppelágan máilmmiid” muhto mii galgat ealligoahtit daid, dahkat daid višuvnnaid duohtan iežamet eallimis. Dan Zapatistat leat váldán duođas. Beroškeahttá garra duohtavuođas ja sin eallindiliin (Meksiko stáhta lea guhká geahččalan vuoluštit Zapatistaid guerillasoađi bokte, dan rájes go sii celke iežaset guovllu autonoman 1994), Zapatistat geahččalit ollašuhttit sin maya-gielat prinsihpa “min jođiheaddjit ožžot mearrádusaid dahje gohččumiid” (spánskkagillii ‘mandar obedeciendo’). Sin “konstituenta” mii addá sidjiide mearrádusaid ja gohččumiid leat giličoahkkimat. Zapatistaid jođiheaddjit, geat máŋggas leat nissonolbmot, eai leat nappo “jođiheaddjit” muhto buorebutge “sáttaolmmoš” dahje “ovddasteaddji” (spokepersons), geaidda gilážat addet lobi hállat almmolaš oktavuođain. Mearrádusat dahkkojit oktasaččat gilážiin. Sin jođiheami geađgejuolgin leat nappo gilážat ja horisontála mearrádusaid dahkan dego oktasaš, almmolaš čoahkkimat maidda buohkat sáhttet oassálastit.

Sámi servodagas (dego sámi politihkas dahje sámi ásahusain) ii leat olus ságastallojuvvon jođiheamis, jođihanvugiin ja -struktuvrrain. Vel unnit leamaš sáhka jođiheami láidesteaddji prinsihpaid birra. Iežan vásáhusaid vuođul (sihke politihkas ja sámi ásahusain) ii leat menddo váttis dadjat ahte sámi servodagas jođiheami vuođđun lea váldorávnnji hierarkkalaš mállet ja individuála váldegiččut.

Nubbi eamiálbmot, dahje buorebutge eamiálbmogiid ovttastupmi, man árbevirolaš jođihan- ja mearridanvuogádat lea inspireren earáid lea Haudenosaunee dahje Iroquois-lihttu, masa gullá guhtta eamiálbmoga Davvi-Amerihkás (Oneida, Mohawk, Tuscarora, Seneca, Onondaga, Cayuga). Sin ovttastupmi dahje federašuvdna lea dutkiid mielas leamaš earret eará Amerihká stáhtaásaheami ja oassestáhtavuogádaga mállen. Haudenosaunee vuođđuduvvá verddevuođa jurdagii ja sosiála organisašuvdnii man vuođđun leat konsulteren, oassálastin ja konsensusa ohcan. Dát leat prinsihpat, mat leat oahppásat midjiide buohkaide iešguđet oktavuođain. Muhto man galle sajis dat prinsihpat duođaid doibmet, eaige leat dušše guoros doahpagat strategiijaplánain ja eará báhpáriid alde? Mo lea vejolaš váldigoahtit dáid prinsihpaid atnui iežamet oktavuođain ja doaimmain nu ahte dat duođaid doibmet ja vástidit dan jođihanvuogi, man vuođđun dat leat? Makkár vuogádagaid mii dárbbašit vai daid sáhttá váldit duođas ja dahkat daid duohtan? Vai leago sáhka eambbo mentalitehtas ja dárbbus rievdadit dan? In jáhke ahte jođiheapmi sámi servodagasge lea nana vuođu alde. Min servodagas gávdno maiddái laterála veahkaváldi, man birra Stonechild hállá. Mii leat maiddái čeahpit hukset jovkkožiid, “klikkaid”, earáid vuostá. Leago nu dego eamiálbmotdiktačálli Lee Maracle čállá, mii leat šaddan iežamet vearrámus vasálažžan – mii doarrut nu bures gaskaneamet ahte eiseválddit eai dárbbaš eará go geahččat balddas?

* Stonechild, Blair (2006). The new buffalo. The struggle for Aboriginal post-secondary education in Canada. Winnipeg, University of Manitoba Press.