Ikte lohken guokte artihkkala,* mat bures govvidedje mo dieđa lea historjjálaččat leamaš guovddážis meroštallamin sámiid earret eará álbmogin, geain lea miellabuohccivuohta varas. Okta guorahalai dieđalaš oainnuid sámiid miellabuohccivuođas áigodagas 1852-1965 ja nubbi fas náli mearkkašumi olmmošgoddindáhpáhusa dutkamušain 1910-logus. Guktot artihkkalat gieđahalle dáhpáhusaid mat ledje dáhpáhuvvan Guovdageainnus, man dihtii millii bođii maid gažaldat ahte man ollu son dát historjjálaš dieđalaš (ja juridihkalaš) diskurssat ledje váikkuheamen dasa, mo Norggas reagerejedje Guovdageainnu vuolleahkásaš nieiddaid illástandáhpáhusaide moadde jagi dassái. Dallehan Guovdageainnus measta šattai synonyma pedofiliain, goit muhtin aviissain ja olbmuid mielas.

Vaikko dáin guovtti artihkkalis lea sáhka historjjálaš dieđalaš diskurssain (almmolaš dahje oktasaš hállanvugiin) mat leat dán áigge jo hilgojuvvon, ovddeš dieđalaš oainnut liikká ellet nannosit ovddosguvlui almmolaš dahje populára diskurssain ja olbmuid jurddašeamis ja doaladumiin. Dán lea earret eará Michel Foucault bures buktán ovdan iežas dutkamušain.

Vuosttas artihkkala fáddán lea dat, man viidát miellabuohccevuođa čilgehusat geavahuvvojedje čilget Guovdageainnu stuimmiid ja eandalitge ášši lágašteami oktavuođas ja mo dat čilgehusat rivde áiggi mielde. Artihkal buktá ovdan, ahte áigodagas 1852-1965 stivrejedje čilgehusat ja oainnut ahte stuimmiid guovddáš álggaheaddjit ledje jallat dahje miellabuohccit, muhto vuogit maiguin jallavuohta ledje laktojuvvon sápmelašvuhtii rivde áiggi mielde. Seammás rivde maiddái sivat maid vuođul dákkár čuoččuhusat dahkkojuvvojedje.

Stuimmiid lágašteami oktavuođas muhtin girkku ovddasteaddjit oaivvildedje ahte Guovdageainnu sámiid diagnosa lei oskkoldatlaš jallavuohta: ahte boaittobealde orrun guhkkin eret girkku ja eará eiseválddiin ja sámiid luonddudili siviliserekeahtes stáhtus ledje ráhkadan fantasiija, mas lei álki lohkat boastut biibbála – nappo kristtalaš jáhkku lei mannan endorii. Nuppi dáfus ovtta psykiatra mielde oskkoldatlaš miellabuohccevuohta ii lean erenoamáš sámi albmaneapmi muhto sáhtii dáhpáhuvvat man beare boaittobeail báikkis gos geafivuohta, árbevierut ja historjá váivvidedje.

Stuimmiid maŋŋá almmustuvve ollu govvadusat sámiid, sin kultuvrra ja eallinvugiid birra (ii dušše stuimmiide guoskevaš). Dáin govvadusain ledje sihke positiivvalaš ja negatiivvalaš sárgosat. Ovdamearkka dihtii professor J. A. Friis almmuhii 1871 girjji mas son celkkii ahte sámiid váldoiešvuohta lei ráttástuvvanvuohta. Suopmelaš eatnandiehtaga professor Johan E. Rosberg Helssega universitehtas fas almmuhii 1922 girjji sámiid psyyke birra. Su mielde sámit ledje ráfi ráhkisteaddji álbmot geaid váldoiešvuohta lei maid ráttástuvvanvuohta ja hysteriija. Dasa sivvan sáhtii su mielde leat noaidevuohta.

Seammaláhkai Ruoŧa statistihka 1920 mielde sámiin lei stuorat vejolašvuohta šaddat miellabuohccin go ruoŧelaččain. Rosberg manai vel guhkelii čilget miellabuohccivuođa árbbálašvuođa. Kultuvra lei mannan aistton varrii ja sámiid jallavuohta, mii ovdal lei čilgejuvvon dainna go sii orrot guhkkin eret sivilašuvnnas, lei dál juoidá mii jođii sámi varas. Seamma jagi go Rosberg girji bođii olggos ásahuvvui Ruoŧas Stáhta nállebiologiija instituhtta, man oktan ulbmilin lei namalassii čielggadit ja dutkat náli mearkkašumi dávddain ja olmmošlaš sárgosiin.

Moaddelogi jagi maŋŋelis lappologa ja sámemišuvnna sárdnideaddji Adolf Steen ealáskahtii oainnuid árbejuvvon jallavuođa birra. Su duođaštussan lei dat ahte su mielde miellabuohccivuohta lei čielgasit vuohttimis 1852 stuimmiid maŋisboahttiin. Artihkkala čálli vel buktá ovdan loahpas ahte Steen almmuhan girjjis 1965 lei dušše oasáš dan sámi álbmotmedisiinna materiálas man son čokkii. Su almmukeahtes giehtačálus lea miellabuohccevuođa birra ja son háliidii ahte “áššedovdit geavahit dan sámiid buorrin.” Sáhttá nappo navdit, Andresen čállá, ahte Steen jurdagat miellabuohccevuođas ja dan árbbálašvuođas leat leamaš váikkuheamen dálkkasdiehtaga oainnuid sámiid birra.

Nubbi artihkal fas guorahallá olmmošgoddindáhpáhusa mii dáhpáhuvai Guovdageainnus 1911 ja erenoamážit dan, mo dálkkasdiehtaga ja lága áššedovdit čielggadedje ja čilgejedje sivalaččaid mentála dili ja čatne dan nállái ja etnihkalašvuhtii. Sii maiddái čatne dán dáhpáhusa 1852 stuimmiide ja seammaláhkai ákkástalle ahte sivalaččat gillájedje oskkoldatlaš mielahisvuođas. Okta virggálaš raporttain guorahalai viidát sámiid psyhkalaš eallima. Sámit ledje kultuvrra váikkuhusaid olggobealde mas čuovui miellabuohccevuođa lassin earret eará ahte dat ahte sii eai máhte dahje nákce abstravtta jurddašeami. Sámit leat oktageardánat, sáhkii dego mánát, sorjevaččat ja sin dáhttu lea heittot. Sii eai máhte ásahit ulbmiliid ja sis lea fuones muitu. Kultuvrralaččat sámit leat geađgeáiggis ja luondduálbmogin sii leat áiggi (historjjá) olggobealde. Sámiid mentála dassi ii leat olus alit dásis go imbesillas.

Nie leat muhtin dieđalaš diskurssat guorahallan ja čilgen sámiid – eaige dáin leat nu guhkes áigi. Dát dieđalaš diskurssat leat oassin dan dieđalasvuođa árbbis ja historjjás, man stuorra oassi sámi dutkiin ja fágabargiin leat gárvá oamastit ja váldit atnui kritihka haga. Dieđalašvuođas sáhttet leat máŋga buori ja ávkkálaš beali ja lea čielggas ahte dieđa leamaš ávkin maiddái sámiide. Dat ii goit galggaše mearkkašit ahte eandalitge mii dutkit ja eará fágabargit (geaid bargun lea leat kritihkalaš) fátmmastit dan válddekeahttá vuhtii dahje áddekeahttá dan sevdnjes beliid.

* Andresen, Astri (2007). “In the wake of the Kautokeino event: Changing perceptions of insanity and the Sámi 1852-1965.” Acta Borealia 24(2): 130-142.

Skålevåg, Svein Atle (2007). “Medical hermeneutics of murder. Race, medicine and law in a murder case from Finnmark, 1911.” Acta Borealia 24(2): 109-129.