Biret jearahallá Rávnná: “Mii dárbbašat duohtavuohta- ja soabadallankomišuvnna buoridit Suoma stáhta ja sámiid gaskavuođaid, eat sehkket áššiid oktii”

Servodatberošteaddji ja Yle Sámi ovdalaš hoavda Pirita Näkkäläjärvi jearahallá dán artihkkalis Lappi universitehta árktalaš eamiálbmotpolitihka dutkanprofessora Rauna Kuokkanena dán čakčadálvvi stuorra ođđasa, Suoma vejolaš soabadankomiššuvnna birra. Rávdná lea orron mannan geasi rádjái Kanadas, gos čuovui duohtavuohta- ja soabadallankomišuvnna barggu jagiin 2008-15. Son oaidná, ahte Suoma stáhta lea álggaheamen proseassa boastto vuođu alde ja váilevaš dieđuiguin. Son cealkáge vejolaš komišuvdnii dakkár dearvuođaid, ahte jos dan váldoulbmilin lea buoridit stáhta ja sámiid gaskavuođaid, dalle vuosttaš lávki lea sihkkarastit ahte sámit jođihit komišuvnna.

Pirita: Suoma ráđđehus almmuhii duorastaga, ahte dat válmmaštallágoahtá sápmelaččaid soabadankomišuvnna. Árvaluvvon komišuvnna namas váilu goittotge sátni duohtavuohta ja dieđáhusas stáhtaministtar Juha Sipilä (guovd) deattuha namalassii soabadallanbarggu. Nuppe dáfus riekteministtar Antti Häkkänen (olg. kok.) orru goittotge čujuheamen duohtavuhtii, go son dadjá, ahte Suoma eamiálbmot sápmelaččaid historjái gullet vánet čielggaduvvon jearaldagat. Mo don dulkkot dán dieđáhusa?

Rauna: Mun dulkkon dieđáhusa nu, ahte Suopma lea doapmamin almmuhit doaibmabijus sámiid ektui oassin iežas ávvojagi, vai beassá rábmot ahte váldet vuhtii maid sámiid iežas čuohtejagi ávvudeames. Sii orrot leamen hoahpuid siste dahkan dán mearrádusa ovdalgo jahki nohká, muhto sii eai leat beroštan vuojulduvvat áššái albmaláhkai ja oahppat eará duohtavuohta- ja soabadallankomišuvnnain máilmmis. Jos livčče dan dahkan, sii livčče máhttán almmuhit áššis nuppeláhkai. Okta vuohki livččii lean stáhta andagassii atnun vearrodáguidis sámiid vuostá. Mii diehtit man beare oktavuođas ahte jos áigu soabadallat, verrošanoassebealli galgá vuos atnut andagassii. Andagassii atnun čájeha nuppi oassebeallái, ahte verrošeaddji váldá ovddasvástádusa iežas daguin ja ráhpá geainnu soabadallamii. Dan haga gillájeaddji oassebealis lea váttis soabadallagoahtit.

Suoma stáhta lea juogo diehttemeahttun soabadallanproseassas, dahje dat lea dihtomielalaččat álggaheamen dan boastto vuođu alde. Jos Suoma stáhta duođas háliida álggahit dákkár proseassa ja ahte sámit servet dasa, lea vealtameahttun ahte stáhta čájeha dan maiddái iežas daguid ja sátneválljemiid bokte. Jos mii deattuhit soabadallama ovdalgo leat láhččán dasa nana vuođu, dat ii boađe lihkostuvvat.

Mun lean fuolas das, mo Suoma stáhta orru jo mearridan, ahte geat galget leat mielde ja ereanoamážit das, ahte dat geahččala sehkket oktii máŋga ášši ja čoavdit guokte áibbas eará ášši ovttain komišuvnnain. Sámit leat gáibidan duohtavuohtakomišuvnna, mii buvttášii oidnosii sámiid vásihan soardima ja koloniserema historjjá. Dál goit stáhta lea ceggemin komišuvnna, mii galggašii fátmmastit buot davimus Suoma ássiid ja čoavdit ng. lappalaisriidduid. Dát čájeha hui čielgasit, ahte Suoma stáhta ii beroš das maid sámit dadjet dahje dárbbašit ja ahte das lea iežas agenda maiddái dáinna komišuvnnain.

Pirita: Leago Suomas oppalohkái dárbu duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii ja manin?

Rauna: Mis lea dárbu duohtavuhtii. Mii dárbbašat stáhta ja sámiid gaskavuođain duohtavuođa, man sámit ieža muitalit. Mii dárbbašat maiddái dán duohtavuođas virggálaš dokumeanta (komišuvnna loahpparaportta), man sáhttá geavahit oassin oahpahusas Suoma historjjá birra. Dát duohtavuohta lea erenoamáš dehálaš Supmii ja suopmelaččaide, geain máŋgasat eai ollenge dieđe (dahje biehttalit diehttimis) sámiid koloniserenhistorjjás dahje eai dovdda dan doarvái bures. Maiddái mii sámit ieža dárbbašat dan, go eai buot sámitge dovdda dan historjjá nu bures – dat ii oahpahuvvo skuvllain ja mii leat ieža guhká jávohuvvan dáin bavččagis áššiin. Mii kánske diehtit ovttaskas olbmuid muitalusaid ja oaidnit birraseamet symptomaid dego jugešvuođa, veahkaválddálašvuođa ja iešsoardimiid, muhto máŋgasis váilu oppalaš govva ja áddejupmi mo dat visot laktasit oktii.

Mii dárbbašit duohtavuohta- ja soabadallankomišuvnna jos dat mearkkaša dan, ahte Suopma lea duođas áigumin buoridišgoahtit iežas gaskavuođaid sámiiguin. Jos Suoma stáhta lea bidjamin dán proseassa johtui dušše symbolalaš muhto guoros ja eahperehálaš doaibmabidjun oassin iežas 100 jagi ávvudemiid vai beassá dahkaluddat máilbmái ahte sii ”beroštit eamiálbmotáššiin”, de mis ii leat dárbu komišuvdnii.

Pirita: Maid Suoma vejolaš soabadankomišuvdna sáhttá oahppat Kanada duohtavuohta- ja soabadallankomišuvnna barggus?

Rauna: Mun lean gártán čuovvut ovtta komišuvnna barggu álggos gitta lohppii Kanadas. Lea dehálaš earuhit das guokte proseassa: okta lea duohtavuohta- ja soabadallankomišuvnna (Truth and Reconciliation Commission, TRC) bargu ja nubbi lea stáhta soabadallandiskursa, mii šattai TRC loahpparaportta maŋŋá.

Kanadas bálggis mii doalvvui duohtavuohta- ja soabadallankomišuvnna ásaheapmái jagis 2008 álggii jo 1980-logus, goas eamiálbmogiidda gullevaš olbmot, geat ledje gillán stáhta ja girkuid ásodatskuvllain, áššásguhte stáhta. Kanada komišuvdnii lei servodagas nappo nuppelogi jagi vuođđu ja ieš komišudvna šattai máŋgga jagi gearreguššamiid bokte. Boađusin lei soahpamuš (Indian Residential School Settlement Agreement), mii sisttisdoalai earret eará buhtadusaid máksima gillájeaddjiide, stáhta andagassii atnuma ja komišuvnna ásaheami. Komišuvdna barggai gitta 2015 lohppii.

Kanada TRC bargu, man guovddážis ledje ásodatgillájeaddjiid cealkámušat ja daid bajásčállin, lei dehálaš proseassa máŋgasiidda, sihke eamiálbmogiidda ja kanadalaččaide. Dat lei erenoamáš mávssolaš ásodatskuvllain gillán olbmuide, geat besse gullat mo Kanada stáhta válddii ovddasvástádusa ásodatskuvlapolitihkas, dovddastii iežas oassálastima dasa, dajai ahte dat lei boastut ja anui andagassii sis, geat ledje gillán das. Ja sidjiide geat vuosttas háve besse muitalit iežaset gillámušain ja juohkit dan bakčasa earáiguin. Máŋgasiidda stáhta andagassii atnun lei vuosttas lávki sin buorráneapmái, muhto ledje maiddái ollu olbmot geat eai leat gárvá addit stáhtii andagassii.

TRC barggus sáhttit oahppat andagassii atnuma ja duohtavuođa mearkkašumi eamiálbmogiidda sihke ovttaskas olbmo ja kollektiiva dásis ja dan, ahte dáid lávkkiid haga ii šatta soabadallan eatge beasa servodatlaš dillái, mas soabadallan lea vejolaš. TRC barggai hui vuđolaš barggu gullandilálašvuođaid ordnemiin miehtá Kanada. Gullandilálašvuhtii oaččui boahtit gii beare muitalit komišuvdnii iežas vásihan gillámušain, mat ledje loahpparaportta vuođđun. Gullanproseassa lassin TRC čađahii hui vuđolaš dutkanbarggu.

Sáhttit oahppat dan, ahte Suoma stáhtas ja suopmelaččain lea geatnegasvuohta aktiivvalaččat oassálastit dan prosessii vai dat lihkostuvvá. Aktiivvalaš oassálastin oaivvilda leat gárvvis oahppat ja rievdadit iežas oainnuid, doaladumiid ja doaibmavugiid. Soabadallankomišuvdna ii leat bargan barggus jos stáhta jurddaša ahte dan rolla lea dušše juolludit ruđa dasa muhto dat ii dárbbaš leat aktiivvalaččat ja duođas mielde álggos gitta lohppii – ja namalassii oahppi ja guldaleaddji rollas. Berre muitit maid ahte aktiivvalaš oassálastin ii mearkkaš dan, ahte stáhta ovddasteaddjit jođihit ja mearridit proseassa, nu mo dál orru leamen.

Goalmmat maid sáhttit oahppat lea dat, ahte mii beare proseassa galgá leat eamiálbmogiid hálddus ja sii galget dan jođihit. Kanada komišuvnna vuđolaš barggus leamaš stuorra servodatlaš árvu ja mearkkašupmi danin, go dan jođihedje ja čađahedje eamiálbmogiidda gullevaš olbmot ieža. Kanadas komišuvnna buot golbma kommissára ledje eamiálbmogiidda gullevaš njunuš áššedovdit politihkalaš čanastagaid haga. Eamiálbmogat leat sáhttán váldit dan barggu duođas, go dáinnalágiin čájehuvvui ahte dat ii leat dušše stáhta jođihan proseassa.

Njealjat ášši maid sáhttit oahppat lea oahpahusa guovddáš rolla soabadallanproseassas ja rabasvuohta váldit vuostá dan maid komišuvdna fállá servodahkii. Leamaš mearkkašahtti oaidnit, mo máŋggat kanadalaččat leat váldán TRC loahpparaportta ja dan 94 ávžžuhusa duođas. Ollu ásahusat ja ovttaskas olbmot dovde ahte ášši guoská sin ja leat čielggadisgoahtán, mo sii sáhttet duohtandahkat ja oassálastit ávžžuhusaid ollašuhttimii iežaset barggus ja eallimis.

Stuorra oassi TRC ávžžuhusain gusket oahpahusa ja ollu oahppoásahusat vuođđoskuvllas universitehtaide leat áŋgiruššagoahtán doaibmabijuiguin. Toronto universitehta ásahii iežas komišuvnna čielggadit mo dat áigu ollašuhttit ávžžuhusaid. Studeanttat ieža leat movttáskan bargagoahtit ávžžuhusaiguin iešguđet dásis ja láhkai. Dat lea leamaš hui buorre ovdanupmi, nu mo dat, mo diđolašvuohta ja beroštupmi eamiálbmotáššiide ja -rivttiide lea buorránan sakka. Maiddái eamiálbmogiid gudnejahttin lea buorránan. Kanadas seammalágan badjelgeahččan ii šat dohkkehuvvošii mii dál ain lea sámiid ektui árgabeaivi Suoma medias.

Munnje politihkadutkin lea goittotge leamaš váttis dohkkehit ja váldit duođas Kanada stáhta soabadallandiskurssa, mii orru mu (ja máŋgasiid earáid) mielas hui guoktilaš. Eandalitge Trudeau ođđa liberálaráđđehus 2015 loahpa rájes (mii deaivvai álggahit justá go TRC almmustahtii iežas loahparaporta) lea hállan ollu čáppa sániid ođđa gaskavuođaid huksemis eamiálbmogiiguin, man vuođđun lea eamiálbmogiid iešmearridanrievtti dovddasteapmi ja dat ahte eamiálbmogat leat seammadássásaš našuvnnat go Kanada stáhtage. Seamma áigge stáhta liikká joatkán seamma sisabahkkemiid, energiijaprošeavttaid ja eará boares doaibmavugiid ja -bijuid. Stáhtii soabadallamis lea šaddan retorihkka, mainna dat sáhttá dajuhit ja doalahit duppalstándarda eamiálbmogiid ektui.

Dás mii berrejit oahppat bissut kritihkalaččat stáhta áigumušaid ektui ja nákcet earuhit čáppa sániid konkrehta doaibmabijuin ja daguin. Mii galgat oahppat oaidnit ahte symbolihkka ja guoros, agálaš proseassat eai leat seamma go bohtosat, mat buoridit sámiid diliid dahje sin riektesajádaga.

Pirita: Mat leat du dearvvuođat soabadallankomišuvdnii Lappi universitehta árktalaš eamiálbmotpolitihka dutkanprofessoran ja Toronto universitehta politihkadiehtága ja eamiálbmotoahpuid veahkkeprofessoran?

Rauna: Jos komišuvdna šaddá nu mo sámit leat gáibidan duohtavuohta- ja soabadallankomišuvdnan ja jos dan mandáhtan lea buoridit stáhta ja sámiid gaskavuođaid, dalle vuosttaš lávki lea sihkkarastit ahte sámit jođihit komišuvnna. Jos ulbmilin lea čoavdit Davvi-Suoma riidduid mat sámit eai leat álggahan nu mo dál orru, sámit eai galgga oppa searvatge stáhta mearridan agendaide ja korrupta proseassaide, mas sámit dušše vuoittáhallet.

Jos dat šaddá duohtavuohta- ja soabadallankomišuvdnan, mu dearvvuođat leat ahte dan vuosttas stuorra bargun lea hukset luohttamuša ja legimitehta sihke Suoma stáhta, suopmelaččaid ja sápmelaččaid gaskkas. Dat galgá maiddái geatnegahttit stáhta čatnasit komišuvnna loahpparaporttii ja dan ávžžuhusaide. Komišuvdna galgá leat gárvvis losses, váttes ja guhkes bargui, mii sihkkarit bistá goit logi jagi. Suomas váilu vuođđobargu, dego almmolaš ságastallan dása gullevaš áššiin servodagas, nu mo Kanadas. Dat dahká Suoma komišuvnna barggu maiddái váddásabbon ja earáláganin. Mu dearvvuođat leat maiddái ahte komišuvnna ii galggaše álggahitge jos dasa ii leat várrejuvvon doarvái ruhtadeapmi dahkat albma ja vuđolaš barggu. Dál almmuhuvvon bušeahtta ii leat viiddis gulahallamiid ja máŋga jagi bargui láhkage doarvái.

Mu dearvvuođat leat loahpas vel ahte sámit eai galgga searvat ja oassálastit dán bargui makkár beare eavttuiguin dahje mandáhtain ja jearaldatvuloš vuođu alde.