Muhtimat atnet soabadallan-doahpaga vuogas vuolggasadjin man ala hukset eamiálbmogiid ja váldoservodagaid gaskasaš gudnejahttima ja buoret gaskavuođaid. Earát fas oaivvildit ahte gaskasvuođaid divvun ii leat vejolaš danne go daid vuođđun eai goassige leamaš gudnejahttin, dásseárvu ja oktasaš ávki.
Eatnasat leat ovtta oaivilis das ahte soabadallan politihkalaš proseassan lea meroštallon stáhta ulbmiliid bokte. Stáhta lea čađat viggan legitimeret iežas ja danin soabadallan lea álo gáibidan stuorat kompromissaid eamiálbmogiin go váldoservodagain ja sin ásahusain.
Stáhta háliida ráddjet vearrodaguidis vassan áigái ja hukset “buoret boahtteáiggi” burgitkeahttá dálá struktuvrraid, mat vealahit otnábeaivve eamiálbmogiid. Soabadallamis šaddá fidnu, mii geahččá ovddoguvlui ja man vuođđun lea stáhta lohpádus ja navdojun čatnašupmi hukset buoret boahtteáiggi. Stáhta “soabadallamis” šaddá čájáhus, mas stáhta buhtista alddis iežas veahkaválddálaš historjjás.
Soabadallan lea nappo sirdasanáigi ođđa dásseárvui, mas stáhta ii sáhte šat sivahit vassan áigge vearrodaguin. Dáinnalágiin soabadallan bálvala stáhta dihto ulbmiliid ja viggamušaid. Dat gáidada otná ásahusaid ja ráđđehusaid ovddit eahpevuoiggalašvuođain ja dohkkeha dálá stáhtastruktuvrraid almma rievdadusaid institutionála dásis.
Kanada Duohtavuohta- ja soabadallankomišuvnna mandáhta meroštalai soabadallama oassin viidát proseassa, man eará oasit leat duohtavuođa muitaleapmi ja buorideapmi (healing). Fokus goit leamaš boahtteáiggis ja váldoulbmilin leamaš ráhkadit ođđa, buoret gaskavuođaid stáhta ja eamiálbmogiid gaskii, mat dolvot buohkaid “čuovgasut boahtteáigái.”
Eamiolbmot eahpidit duohtavuohta- ja soabadallanproseassaid eandalitge stáhta guovddáš rolla ja viggamušaid dihtii. Dát ii leat dušše Kanadas muhto earáge riikkain, gos leat ságastallan soabadeames dahje álggahan soabadallama eamiálbmogiiguin.
Guovddáš čuolbma lea mo stáhta lea gearggus dovddastit dušše smávva oasáža iežas vearrodaguin, maid dat geahččala sirret sierranas “eahpevuoiggalašvuođaid kategoriai.” Dákkár “soabadallan” ja vearrodáguid dovddasteapmi ii oppa vikkage strukruvrralaš rievdadusaide, numo lea dilli soabadallanproseassain riikkain ja guovlluin gos leamaš soahti.
Nubbin čuolbman soabadallamis eamiálbmogiid ja stáhtaid gaskkas lea ahte eahpevuoiggalašvuođaide leat namalassii liberála demokratiijat sivalaččat, eai diktatuvrrat dahje militára ráđđehusat. Dás čuovvu ahte soabadallan fokusere ovttaskas “rihkolaččaide” ja oaffariidda ja gáržžes dulkomiidda vearrodaguin dan sadjái go dat duođai guorahalašii viidát struktuvrralaš konteavsttaid gos eahpevuoiggalašvuođat dáhpáhuvve ja ain dáhpáhuvvet. Dán sivas otná stáhtat fállet unnán doaivaga vuoiggalašvuođas eamiálbmogiidda.[1]
Muhtimat oaivvildit, ahte go váldá vuhtii mo stáhtat leat rievidan eamiálbmogiid suverenitehta ja autonomiija ja ceggen iežaset suverenitehtaid eamiálbmogiid badjel jearakeahttá sis, otnábeai stáhtaid ándagassii atnun ja eará soabadallanviggamušat eai leat heivvolaš politihkalaš reaiddut soabadeapmái. Go stáhtat leat dán rievdideami bohtosat, soabadallan berrešii sisttisdoallat eamiálbmogiid suverenitehta máhcaheami. Geavadis dát mearkkašivččii ođđalágan politihkalaš gaskavuođaid ja vuogádagaid – ođđa ordniiduvvama mii váldá vuhtii iešguđet suverenitehtaid, mat muhtimin soitet mannat maiddái badjalága.[2]
Nu goit ii leat. Eamiálbmogiid ja stáhtaid gaskasaš soabadallanproseassain lea sáhka stáhta ja dálá ásahusaid legitimeremis struktuvrralaš rievdadusaid haga. Dáinnalágiin soabadallan sáhttá baicce nanosmahttit, ii burgit, koloniála struktuvrraid. Dát lea sivva manin máŋgasat eamiolbmuin eai mielas searvva stáhtaid soabadallanproseassaide.
Soabadallan ii galggašii leat bálggis assimilašuvdnii. Man ollu stáhta berre rievdat vai olahit soabadallama mihttomeriid, ja makkár rievdadusat dárbbašuvvojit?
Okta hástalus man Kanada komišuvdna oppa áigge vásihii, leamaš dan návccahisvuohta jáhkihit kanadalaččaid ahte sis lea ovddasvástádus eahpevuoiggalašvuođain ja geatnegasvuohta vuiget daid.[3] Komišuvdna ii leat maiddái lihkostuvvan jáhkihit eamiálbmogiid das, ahte dat sáhttá leat beaktilis ásahus soabadeami huksemis. Sivvan dasa lea ahte komišuvdna lei oassin stáhtas, ii sierranas vuogádat.
Nubbin guovddáš hástalussan leamaš ahte Kanada komišuvdna ii leat ožžon reaidduid dahje doaibmaválddi gieđahallat struktuvrralaš vuoiggalašvuođa bistevaš vugiin. Dan sadjái ahte komišuvdna livčče sáhtán gažadit stáhta ja dan iešguđet hálddašanvuogádagaid (mat ovddidedje eahpevuoiggalašvuođaid) legitimitehta, stáhta ásahan ja ruhtadan ásahussan dat lea veahkehan nannet stáhta auktoritehta meroštallat ja ráddjet soabadallama doahpaga ja geavada.
Komišuvdna lea bargan dan guođđimiin guovddáš doahpagiid, duohtavuohta ja soabadallan, eahpemearálažžan. Dáinnalágiin stáhta oažžu duohtavuohtakomišuvnnaid bokte válddi legitiima historjjá čállimii ja ráhkadeapmái. Nu komišuvnnaid mandáhta legitimere dihto duohtavuođa, mii lea čatnasan vassan áigái ja mii eahpedárkilit geavaha “soabadallama” dálkasin dán dihto duohtavuhtii čatnaskeahttá dihto sosiála dahje institutionála rievdadusaide.[4]
Dáid sivaid geažil Kanada duohtavuohta- ja soabadallankomišuvnna bargu ii leat buktán mearkkašahtti rievdadusaid stáhta struktuvrraid ektui. “Vuoiggalašvuhtii” čatnasupmi lea ráddjejuvvon dasa, ahte stáhta lea biehttalan suokkardeames vuđolaš rievdadusaid iežas ásahusain ja vuogádaigain. Ii leat dáhpáhuvvan “sirdášupmi,” mii lea vuođđun ja vuolggasadjin buot soabadallanproseassain.
[1] Scott, Xavier (2018). “Repairing Broken Relations by Repairing Broken Treaties: Theorizing Post-Colonial States in Settler Colonies.” Studies in Social Justice 12(2): 388-405.
[2] Scott (2018).
[3] Eisenberg, Avigail (2018). “The challenges of structural injustice to reconciliation: truth and reconciliation in Canada.” Ethics and Global Politics 11(1): 22-30.
[4] Weiss, Joseph J. Z. (2015). “Challenging Reconciliation: Indeterminacy, Disagreement, and Canada’s Indian Residential Schools’ Truth and Reconciliation Commission.” International Journal of Canadian Studies51: 27-55.