Seammaláhkai go eará eamiálbmotservodagain, mis sámiin lea stuorra dárbu ealáskahttit iežamet árbevirolaš diehtovugiid ja -ortnegiid ja nannet oktavuođaid daidda. Mis lea maiddái stuorra dárbu oahpasmuvvagoahtit čiekŋaleabbot álbmogiidgaskasaš eamiálbmotdutkamussii ja ságastallamii mii leamaš viidánan sakka 1990-logu rájes. Mu girji Boaris dego eana: eamiálbmogiid diehtu, filosofiijat ja dutkan leage šaddan dárbbus sámegielat girjái eamiálbmogiid diehtoortnegiid, eamiálbmogiid dieđu gáhttema, eamiálbmogiid filosofiija ja dutkama birra. Girji buktá ovdan makkár áššit leat guovddážis go lea sáhka eamiálbmogiid dieđus, diehtoortnegiin, filosofiijas ja eamiálbmogiid dutkanvugiin (metodologiijain) ja sávvamis bokte stuorat beroštumi eamiálbmogiid dutkamii Sámis iešguđet dieđa- ja oahpahansurggiin. Ovdamearkkaid bokte girji guorahallá mo eamiálbmotdutkama ja -oahpahusa guovddáš fáttat gusket sámi diliide. Dasa lassin girji lea láidehus dekoloniseremii sihke dutkamušas ja oahpahusas, muhto maiddái oppalaččat eamiálbmotservodagain. Dán oanehis čállosis guorahalan guokte girjji fáttá maid anán áigeguovdilin sámedutkamis ja akademalaš ságastallamis Sámis justa dál.

Eamiálbmotdutkan ja sámedutkan

Eamiálbmotdutkamuš lea suorgi mii leat maŋimuš moaddelogi jagi áigge sturron mearihis láhkai. Eamiálbmotdutkamis leamaš máŋggadásat strategiijat: eamiálbmogat, sin diehtoortnegat ja dutkanvuogit galget leat oassin “váldorávnnji” akademalaš máilmmis, muhto dain galgá leat maiddái autonomalaš sajádat gos eamiálbmogat sáhttet gaskaneaset ovddidit sin dutkamuša iežaset dárbbuid mielde. Guovddáš oassin eamiálbmotdutkamis lea maiddái kolonialismma ja iešguđet assimilerenpolitihkaid kritihkalaš guorahallan ii dušše historjjálaččat muhto maiddái daid váikkuhusaid čielggadeapmi otná servodagas. Eamiálbmotdutkamuša okta ulbmil lea maiddái dekoloniseret dieđu ja dutkama: ealáskahttit ja nannet eamiálbmogiid dieđu, árbevieruid, gielaid, ekosystemaid ja kritihkalaš jurddašeami. Dán oktavuođas leamaš ollu sáhka maiddái eamiálbmotperspektiivvaid buktimis dutkamii ja oahpahussii. Lea goit dehálaš fuomašit ahte eamiálbmotperspektiivvat eai leat dušše beare lasahusat maid sáhttá beare váldit ja coggat váldoservodaga oahppoplánaide dahje dutkanprošeavttaide.

Seammaláhkai go váldoservodagaid dutkan- ja oahpahanárbevierut leat álo vuođđuduvvan sin iežaset árvvuide, oainnuide, máilmmegovaide ja vuolggasajiide, eamiálbmotoahpahusa ja -dutkama ulbmilin lea bidjat guovddážii min iežamet árvvuid, prioritehtaid, dárbbuid, oainnuid, gázaldagaid, dutkanprotokollaid ja -vugiid ja guorahallat, dulkot ja geahččalit áddet áššiid, gažaldagaid ja albmanemiid eamiálbmogiid oaidninčiegas. Vuolggasadjin lea nappo dat, geat mii leat ja mii lea min kultuvrralaš duogaš dan sadjái go geahččat máilmmi eará olbmuid čalmmiiguin. Eamiálbmotperspektiivvain lea nappo sáhka min iežamet áddejumiid ja dulkonmálliid “normaliseremis” – mii eat leat spiehkastagat, eaige min diehtoortnegat, -hámit ja -vuogit leat dušše spiehkastagat norpmas man earát leat ásahan ja meroštallan.

Dán radjái sámedutkan lea oalle unnán čiekŋudan eamiálbmotdutkamuššii ja akademalaš ságastallamiidda. Árbevirolaččat eanaš sámedutkama vuolggasadji leamaš oarjemáilmmi dahje váldoservodagaid hábmen dutkanvuogádagat, lahkonanvuogit ja metodologiijat. Mii eat leat olus smiehttan daid heivvolašvuođa – dahje oahppan guorahallat daid kritihkalaččat sámeoahpuid prográmmain universitehtain. Mii leat baicce váldán daid njuolgga ja jorgalan dušše sámegillii smiehttakeahttá man bures dat govvidit sámi duohtavuođaid dahje diehtoortnegiid dahje heivejit daid dutkamii.

Sámit leat goit eanet aht´eanet máilmmi eamiálbmogiid searvvis iešguđet arenain (ee. politihkas ja akademalaš oktavuođain). Dát gáibida ahte sámedutkit maiddái dovdet eamiálbmotdutkamuša ja dan ságastallamiid buorebut eandalitge iežas suorggis. Sámedutkama okta nannoseamos (ja veardidettiin eará eamiálbmogiidda, erenoamáš) beliin lea dat ahte sámegiella lea ealli ja nana dutkangiella. Giella ii goit sáhte leat sivvan dasa ahte eat beroš čuovvut maid eamiálbmotdutkit eará sajiin máilmmis oaivvildit, čielggadit ja buktet ovdan. Okta buorre ovdamearka dás lea moderna/árbevirolaš dualismma kritihkalaš guorahallan.

Moderna/árbevirolaš dualisma

Sámi dutkamušas árbevierru/modernitehta-paradigma dahje guovttijuohku ii leat guorahallon kritihkalaččat. Máŋggat sámedutkit leat váldán dan atnui ja analyhtalaš vuolggasadjin guorahalakeahttá dan doallevašvuođa dahje dan, maid dat iešalddes mearkkaša iešguđet konteavsttas. Sámi dutkamis ja almmolaš ságastallamis muđuige lea vejolaš vuohttit ahte go eará eamiálbmogiid gaskkas dutkit leat geahččalan nannet oktavuođaid árbevieruide dahje suokkardan modernismma kritihkalaččat kolonialismma kritihka oktavuođas, sámedutkiin leamaš dávjá vuolggasadjin ahte sámit leat moderna eamiálbmot geat leat guođđán árbevieruid historjái, guorahalakeahttá doahpaga čuolbmáivuođa ja čanastagaid kolonialismii. Okta ovdamearka lea Norgga dutkanráđi dálá sámedutkanprográmma II (2007-2017). Dan okta vuoruhansuorgi ja fáddá lea kultuvrralaš ovdanbuktinhámiid dutkan ja erenoamážit konflivttat “árbevirolaš” ja “moderna”, dološ ja dálá gaskkas.

Moderna/árbevirolaš-guovttijuohku ii leat liikká láhkage nu čielggas, čavga dahje oktageardán go dávjá jurddašuvvo. Dutkit ja eamiálbmogat ieža leat eanet aht’ eanet buktán ovdan, ahte duohtavuođas ja duohta eallimis dát guokte albmaneami gávdnojit oktanaga ja mannet badjálaga. Kánske vel dehálut fuomášupmi leamaš dat, ahte ii leat álo oppa vejolašge dahkat erohusa dáid guovtti áigodaga dahje muttu gaskkas – ahte dat leat leamaš hutkosat mainna vehkiin leamaš vejolaš olgguštit ja vuoluštit eamiálbmogiid; guođđit sin “moderna” servodaga olggobeallái. Dán dihtii muhtimin maiddái eamiálbmogiin leamaš dárbu duođaštit ahte sii leat maiddái “moderna.”

Muhtimin sáhttá leat nu ahte modernitehta-doaba geavahuvvo dálá áiggi  synonyman ja dalle dat ii čujut modernismii filosofiijan dahje ideologiijan, masa lea mihtilmas rationála ja dieđalaš jurddašeapmi, sekulariseren, materialisma, individualisma ja olbmo stivren luonddu badjel, muhto baicce servodatlaš rievdadusaide nuppi máilmmesoađi ja erenoamážit 1960-logu rájes. Sáhttá dadjat ahte sámeservodaga moderniserema klassihkalaš symbola lea mohtorgielkkaid atnuiváldin boazodoalus 1960-logus. Lea čielggas ahte sámeservodat, ealáhusvuođđu ja kultuvra leat rievdan ollu maŋimuš njealljelogi jagis. Nuppi dáfus muhtin dutkit leat lohkan ahte sámi árbevirolaš diehtu lea olu riggásut ja máŋggabealát go dávjá jurddašuvvo, mii divoda dábálaš boasttoipmárdusa ahte sámit leat massan eanaš sin árbevieruin modernitehttii vuogáiduvadettiin.

Ovdamearkka dihtii Jorunn Eikjok (2007) lea lohkan ahte ođđa jahkeduhátmolsumis sámit leat navdán iežaset “moderna eamiálbmogin” ja ahte sámi kultuvra ii šat adnojuvvo árbevirolažžan. Sámi árbevierut leat šaddan oassin máilmmeviidosaš váikkuhusaid ja trendaid, mas boađusin leat ođđa sámi kultuvrralaš ovdanbuktinhámiid. Eikjok addá ovdamearkan luođi ja borramušárbevieru: dál sámit málestit bohccobierggu ovttas Intiás boahtán linssaiguin ja Thaimaas boahtán kokosmielkkiin. Sáhttá liikká jearrat leago dáin ja eará ovdamearkkain sáhka “kultuvrralaš revolušuvnnas” dahje nu stuorra doajáhagas dahje lávkkis árbevirolaš eallimis modernitehtii vai oalle dábálaš váikkuhusaid oažžumis eará kultuvrrain árgabeaivve eallimis, mii lea dáhpáhuvvan ágibeaivve historjjá čađa? Nappo leago sáhka “revolušuvnnas” vai leatgo modernismma guovttijuogut báidnán min jurddašeami ja dulkomiid nu ahte mii oaidnit guovttijuoguid dahje vuostálaš- dahje ruossalašvuođaid maiddái doppe gos dat eai vealtakeahttá leat?

Sámi servodat ii leat áidna servodat mii lea rievdan. Mii lea liikká erenoamáš lea vuohki mainna sámedutkit leat dávjá ieža deattuhan ja muhtimin maiddái nanosmahttán árbevirolaš ja moderna eallima erohusaid ja ráhkadan daid gaskii stuorat dikotomiijaid go lea dárbu. Gažaldat lea: leago sámi “kultuvrralaš revolušuvdna” duođaid nu mearkkašahtti go muhtimin čuoččuhuvvo dahje navdojuvvo? Dahje dego Inger Persson (2006) jearrá, leago dat duođaid nu váttis ja áŧestuhtti leat sápmelaš go máŋggat dutkamušat čuoččuhit? Son oaivvilda erenoamážit dutkamušaid sámiid assimilerema ja stigmatiserema birra ja jearrá sáhttágo čuolbma leat das ahte dutkojuvvon sámit eai leat čahkan dutki analyhtalaš vuogádagaide? Stuorát váttisvuohta leage dat ahte dutki lea eahpelihkostuvvan iežas dutkanmateriála gieđahallamis.

Árbevirolaš/moderna-guovttijuogu kritihkka ii mearkkaš goit dan ahte galgat heaitit hállamis árbevieruin ja kultuvrrain dahje geavaheamis daid ákkastallat rivttiid mat eamiálbmogat leat historjjá áigge massan. Dát baicce mearkkaša dan ahte galgat kritihkalaččat guorahallat moderna/árbevierru-dikotomiijaid: leago álo duođaid sáhka nu čavga guovttijuogus? Mii galgat gažadit ja guorahallat dárkileappot ja ođđasit málliid mat leat dahkan eamiálbmogiid oaidnemeahttumin ja suokkardit dan vejolašvuođa, ahte eamiálbmogat (dego earáge álbmogat) leat sáhttán hábmet vieruid ja vugiid mat eai leat heiveheamis lineára ja ráddjejuvvon árbevirolaš/moderna juoguide.

Almmustuvvan Sámis, Sámi čálakultuvrralaš áigečála, Nr. 6-7, cuoŋománnu 2010, s. 46-49.