Ikte (16.11.) Suoma presideanta Tarja Halonen dohkkehii ođđa lága, mii bágge dearvvašvuođa suorggi bargiid bargui vaikko sii leat cealkán iežaset eret. Badjel 12 000 dearvvašvuođa bargi leat cealkán iežaset eret barggusteaset proteastan go bálkaráđđádallamat eai leat lihkostuvvan ja ráđđehusbellodagat eai leat doallan válgalohpadusaideaset. Eandalitge olgešbellodat Kokoomus lohpidii mannan giđa ahte viimmat dearvvašvuođa suorggi bargit ožžot sidjiide gullevaš bálkalásáhusa vai sin bálkkat vástidit sin barggu garra gáibádusaid.

Máŋga vahku lea skievttiduvvon bággolága ságastallamis ja dasto hábmemis dan sadjái go ráđđádallat ođđa bargošiehtadusaid guovddáš servodaga suorggi bargiide – geaid haga servodat ii oktageardánit birge. Dás buohkat leat ovttaoaivilis ja dan dihtii ráđđehusa mielas lea dárbu bággoláhkii. Buohcci olbmuid ii oaččo guođđit divššu haga. Nuppi dáfus sullii 60 % álbmogis lea dorjon dearvvašvuođa bargiid gáibádusaid ja dáistaleami ollesáigge gitta lohppii. Iigo ráđđehusain šat leat beroštupmi guldalit álbmoga oainnuid go válggat leat meattá? Gos lea parlamentarisma dahje demokratiija?

Oulus dollui ikte ja ovddit beaivve (15.-16.11.) Suoma riikkadási nissondutkamušbeivviid fáttáin “Váldi lihkadahttá.” Seminára vuorddekeahtes loahppaboađus lei ávžžuhus Suoma presidentii leat vuolláičálekeahttá bággolága. Giinu evttohii ávžžuhusa čállima ovddit eahkedis ávvumállásiid áigge min beavddis ja okta mis bázii čállit evttohusa go earát manne nohkat. Go ášši birra ságastallojuvvui semináras, lei dušše okta diibmu ovdalgo presideanta galggai gieđahallat ášši. Seammás seminára attii Jagi nissondagu -bálkášumi Tehy (Suoma dearvvašvuođa bargiid lihttu) bargodáistaleapmái. Go Tehy báikkálaš ovddasteaddjit válde bálkášumi vuostá ja ožžo “standing ovation” (olbmot čuožžiledje speažžut gieđaid), sivvu soiggii ja bođii dakkár dovdu, ahte sávvamis dál Suoma nissondutkamuš šaddá eambbo politihkalažžan ja moriha. Mii leimmet aiddo gullan professor Tiina Rosenberg sáhkavuoru feministtalaš politihka dehálašvuođas ja dárbbašlasvuođas (ja guldalan – muhtumat maid lávlon mielde – 1970-logu suopmelaš Kom-teahtera revolušuvnna lávlagiid skierus “Porvari nukkuu huonosti”; skierru mii lei munnje maid oahpis mánnávuođas).

“Don’t cry, organize,” Tiina lei rávven ovddit beaivve. Dán vuoro son muitalii mo son lei ožžon buotlágan uhkádusaid ja goddináitagiid go son lei vuođđuđisgoahtán feministtalaš bellodaga Ruoŧas moadde jagi dassái. Dan rájes go ledjen gullan Suoma bággolága birra mus lei muhtinlágan dejá vu-dovdu ahte lean gullan dan birra ovdalge. Easkka ikte eahkes fuomášin manne: dat seammahan dáhpáhuvai British Columbias Kanadas giđđat 2004!!

Seammás fuomášin ahte iihan dat leat ollenge mihkkige ipmašiid ahte bággoláhka lei dál šaddamin duohtan Suomas – dathan lei aibbas logalaš čuovvovaš lávki ođđaliberalisttalaš ovdáneamis dego eará sajisge máilmmis.

Giđđat 2004 British Columbias lei sullii seammalágan dilli: Dearvvašvuođa suorggi bargit ledje streikegoahtán stuoridandihte smávva bálkkaideaset. Gieskat válljejuvvon liberálabellodat ja ođđaliberalismma garra bealušteaddji provinssa jođiheaddji Gordon Campbell ráhkadedje seammalágan bággolága Bill 37 mii ii dušše bággen dearvvašvuođa bargiid ruovttoluovtta bargui muhto maiddái vuolidii sin bálkkáid gaskamearalaččat 11 % ja lasihii bargoáiggi 1,5 diimmuin vahkus.

Mii buohkat diehtit ahte dearvvašvuođa suorggi bargit leat eanaš nissonolbmot. Máŋga nissonolbmui buohccedikšara ja eará dearvvašvuođa bargu lea gohčumus, mas sii geavahit dáidduid ja máhtu maid sii leat mánnávuođa rájes oahppan ja sosialiseren: dikšut eará olbmuid ja fuolahit ahte sis lea buorre dilli, sii vedjet bures dahje dearvvašmuvvet jođanepmosit. Nissonat eai leat riegádan earáid fuolaheaddjin dahje dikšarin, muhto sii leat sosialiserejuvvon dasa riegádeami rájes. Muhtumiid mielas dat lea nissoniid luondu ja dan dihtii sidjiide ii dárbbaš máksitge nu ollu barggus, maid sii muđuige barget ja barggašedje. Nu manná dábálaš ákkastallan. Jos almmáiolbmot báifáhkka deavddašedje dearvvašvuođa suorggi bargosajiid, daid árvu ja bálkadássi eahpitkeahttá badjanivččii oalle jođánit. Muhto almmáiolbmot eai leat bahkkemin dán suorgái – ja mannebat livčče, go iihan das leat servodatlaš árvu iige doarvái buorre bálká. Muhto go nissonat viimmát dolket ja akšuneregohtet, de báifáhkka suorggis šaddáge nu dehálaš ahte dan haga ii servodat birge. Jierpmálaš dieđusge jearrá ahte jos nu lea dilli, ahte eallin lea dávjá gitta buori dearvvašvuođa divššus, de eaigo dat bargit dalle lunddolaččat ánssaš albma bálkkáid??

Nissondutkanbeivviid áigge leat smiehttan ja ságastallan dálá dearvvašvuođa suorggi nissonbargiid dilis. Mo sidjiide dás ovddosguvlui dáhpáhuvvá? Sii leat cealkán iežaset eret barggus go eai oaidnán eará vejolašvuođa, muhto leago sihkkar ahte bargoaddi váldá sin ruovttoluotta go gižžu lea meattá? Naba jos sii ráŋggaštuvvojit daguideaset dihtii ja báhcet bargguheapmin guhkes áigái ja buohcceviesut vižžet “hálbbit” bargiid eará sajis? (Dego feminista Cynthia Enloe muittuha, mii galgat álo jearrat manne dihto bargit leat “hálbbit” go earát? Mii lea proseassa mii dahká dihto olbmuid barggu hálbbisin? Dat ii leat goassige lunddolaš iige galggašii váldot dakkárin.)

Sáhttágo Suoma dearvvašvuođa bargiide geavvat seamma vearrát go British Columbias golbma jagi dassái – dasa lassin ahte bággejuvvojit bargui (ja jos eai vuolgge, sáhkkohallet), sii oažžugohtet unnit bálkká ja guhkit bargoáiggi? Nissonat lávejit šaddat alo sivalažžan. Dál eahpitkeahttá muhtumat sivahallet sin go leat váldán nu garra vugiid atnui buoridit bargodiliideaset ja gáibidan válgalohpádusaid. Jos sii eai livčče dan dahkan, sin sihkkarit livčče sivahallan das go eai bargan maidige. Go nissoniin lea sahka, orru leamen dávjá nu ahte vaikko mo de dagašii muhtin áššis, álo manná boastut. Suomagillii dasa lea iežas dajaldat: “Niin tai näin, aina väärinpäin.” Nu dahje ná, álo boastut. Déja vu! Orru dego livččen gullan dan ovdalge.