Vuollel jagi das go máhccen Sápmái ja dál lean bargguheapmen. Gii livččii jáhkkán. Kantuvrra báhkkedettiin gávdnen Vancouvera busselihpu beaiváduvvon 19.11.06, beaivvi ovdal go guđiime dan čáppa gávpoga, mii lei šaddan ruoktun máŋggaláhkai. Measta beaivvi ala jagi dassái. Jos giinu livččii muitalan dalle ahte jagi geahččen lean barggu haga, livččen várra plánen nuppeláhkai ja báhcán dohko. Vancouveris liikká lea ollu eambbo dahkamuš bargguhis olbmui go Guovdageainnus.

Muhto aisttan dego muhtin olbmot sihkkarit dadjet – iešhan mun celken iežan eret, ii leat gal earáid sivva. Hmm. Dat lea duohta, celken iežan eret Sámi allaskuvlla dekána virggis go in šat sáhttán joatkit. Bohten gelddolaš mielain allaskuvlii ovddidit ja oassálastit ásahusa áigumušaide šaddat Sámi universitehtan. Go badjelaš jagi dassái vihkedallen iežan boahtteáigge, bohten dan oaivilii ahte allaskuvla lea rivttes báiki justá dál – ahte doppe ellet gelddolaš ja miellagiddevaš áiggiid ja ahte doppe ledje vejolašvuođat hukset juoidá ođđa masa lea duođaid dárbu.

Munnje ledje fállán barggu čállit čielggadeami Sámi universitehta plánenbarggu várás das, mii lea universitehta ja eandalitge eará eamiálbmot universitehtaid birra. Mearridin gulahallat maiddái ásahusa fágabargiiguin gullat ja váldit vuhtii sin jurdagiid ja oaiviliid. Gárten maiddái lágidit konferánssa “Huksemin Sámi universitehta: Nannemin alitoahpahusa, ovttasbargamin lagašbirrasiiguin” ođđa vistti – mii oaččui mu evttohan nama, Diehtosiida – vuođđogeađggi bidjama oktavuođas geassemánus. Konferánssa váldologaldallit ledje eamiálbmotmáilmmi njunuš olbmot alitoahpu ásahusaid ceggemis ja ovddideamis.

Dan maŋŋá ásahus dárbbašii ođđa dekána – mis lei juo leamaš bargu gávdnat ođđa rektora, gii loahpas gávdnui ásahusa olggobealde. Dekána virgi lei almmuhuvvon giđđat ja dasa ledje guokte ohcci geat vehá maŋŋelis geassádeigga ohcamusaska. Go mun oidnen almmuhusa ja virgečilgehusa, in sáhttán earágo čáibmat: dat lea jallas olmmoš gii ohcá dien virggi, mii lea golbma olbmo bargu! Muhtimat gal evttohedje muge ohcat muhto beahttalin gal dan seammás; in mun gal leat nu jalla ahte eaktodáhtolaččat gottán iežan! Muhto geassemánu loahpas dalá jođiheaddjiide šattai heahti: ođđa rektor lei álggaheamen, ásahusa guhká plánejuvvon ođđa struktuvra lei boahtimin fápmui muhto váillui guovddáš olmmoš, dekána gohkket oahpuide gullevaš áššiid. Sii álge vuorjat ja vuortnuhit mu (dego jo ledje várrerektor-válggaid oktavuođas). In dieđe galle háve lohken in: in liiko hálddašanbargguin, in liiko čoahkkimiin, in liiko váldegiččuin, mun lean dutki, in hálddahusbargi, háliidan viimmat oahpahit sámestudeanttaid…

Muhto sii eai addán vuollái ja loahpas mieđihin Sámi universitehta jurdaga dihtii: ovtta jagis sáhtášin ollašuhttit goit oasi dain áššiin, maid birra čállen iežan universitehta-čielggadeamis: oažžut bachelor-prográmmaid guhkesáigge plánaid sadjái, plánet ođđa oahppoollisvuođaid, nannet ja ođasmahttit oahpaheaddjeoahpuid… Mis lei ásahusas buohkain stuorra vuordámusat ođđa struktuvrii ja jođiheaddjiide – orui ahte dál mii leat lávkemin ovtta lávkki lagabui universitehta guvlui. Mun maiddái jurddašin ahte dál mii beassat ovttas ságastallat ásahusa strategiijain ja guhkesáigge ulbmiliin dárkileappot – das, mo mii duođaid áigut šaddat universitehtan, makkár bálgáid mii áigut guorragoahtit, makkár áššiid vuoruhit, mo nannet ásahusa sajádaga servodagas ja oktavuođaid servodahkii.

Jurddašin maiddái ahte min vuosttas bargun lea čielggadit mo mii váldit ođđa struktuvrra atnui ja eandalitge dan, makkár doaibmavuogit leat jođiheaddjiid gaskkas ja makkár mearridanváldi iešguđet jođiheaddjis. Ođđa struktuvrra mielde fágalaš jođiheaddjit – dekána ja dutkandirektevra (ovddeš Sámi instituhta jođiheaddji) – ledje ođđa posišuvnnat ja orui lunddolaš, ahte mii čielggadit daid rollaid ovttas, vai buohkaide goit jođihangottis livččii lean čielggas mo mii áigut doaibmat ja maid bargat vuosttamužžan.

Bivden máŋgii sihke čálalaččat ja njálmmálaččat dákkár ságastallamiid muhto dat eai váldojuvvon vuhtii. Muđuige fágalaš jođiheaddjiid rolla vajálduvvui muhtumin áššemeannudeamis ja mearrádusaid dahkamis. Go jođiheaddjiid rollat eai lean čielggas, das čuovui iešguđetlágan eahpečielggasvuođat, váilevaš plánen ja ad hoc mearridan- ja bargovuogit. Eahpečielga dili geažil gárten bargat ja čuovvulahttit áššiid, mat eai gullan dekánii. Dát fas mearkkašii lassebargguid ja dan, ahte dekána váldodoaimmaide ii báhcán doarvái áigi. Muhtin áššiid lei bággu dušše vajálduhttit ja sávvat ahte goasnu daidda gávdnošii dilli.

Ásahusa siskkobealde ja oahpuid ektui ledje nu ollu barggut ja hástalusat mat ledje báhcán ovddit áigodagas ahte guokte mánu manai dušše dolaid jaddadit ja oažžut muhtinlágan ortnega áššiide. Ja álo bohte gáibádusat vuolgit dien ja duon čoahkkimii dahje seminárii. Muhto mo okta olmmoš sáhttá visot bargat? Go mii jođihangottis eat lean goassige čielggadan makkár áššiid mii galgat ráddjejuvvon olmmošlaš resursadilis vuoruhit, álo lei dakkár dovdu ahte ii mihkkige leat goassige doarvái. Oktii gal doalaime dutkandirektorain čoahkkima rektoriin vuoruhemiid birra, muhto dat eahpelihkostuvai oalat iige dat čielggadan maidige.

Mii gal doalaimet maid jođihangotti čoahkkimiid oktii vahkus vuossár-iđđes muhto dat vatna áigi golai dábálaččat bláđedallat bovdehusaid, mat ledje boahtán ásahussii ja mearridit gii vuolgá guđege čoahkkimii. Goassige ii lean sáhka das, ahte makkár čoahkkimiid ja mátkkiid mii galgat vuoruhit. Jos dan jearai, dábálepmosit oaččui suhtes vástádusa ahte “dát čoahkkin lea dehálaš.” Ii lean imaš ahte mus lei váivves dovdu juohke vuossár-iđit mannat dan čoahkkimii, gos mu mielas mii livččiimet galgan háleštit ollu dehálut áššiin ja stuorat gažaldagain, dego gosa dat ásahus lei mannamin ja mo; mii lea min ođđa mandáhta ja višuvdna ja mo mii áigut gulahallat dan olles ásahussii. Akademalaš jođiheapmi ii lean mu duogaš muhto ledjen dan mađe dasa goit oahpasmuvvan ovdalis ahte dihten ahte maid mii barggaimet lei juoidá eará. Mii leimmet dušše hálddašeamen, bargamin sekundára áššiin.

Hálddašeapmi lea ásahit ja čuovvulit struktuvrraid ja vuogádagaid mat buktet ortnega beaivválaš doibmii, jođiheapmi lea máhttu ásahit višuvnnaid ja ráhkadit guhkesáigge plánaid ja oažžut ásahusa ja bargiid bargagoahtit daid ulbmiliid ja áigumušaid guvlui. Jođiheaddjiin galget leat čielga višuvnnat maid sii galget máhttit gulahallat bargiide, jos ásahus áigu ovdánit. Višuvnnaid ollašuhttimii galget leat čielga ja oktasaš strategiijat, mat leat maiddái dovddus buohkaide (ja eandalitge jođihangottis galgá leat oktasaš áddejupmi daid birra).

Na maid mun lean geahččalan bargat rievdadit dán dili, jearai sámeradio go viimmat gulai ášši birra mannan vahku álggus (in gal dieđe geas dahje gos eaige sii muitalan). Mun (ja moai ovttas dutkandirektevrrain) gal geahččalin oažžut fuomášumi dáidda gažaldagaide, maiddái siskkáldas notáhtaid bokte, muhto dain lei unnán váikkuhus. Easkka dál fuomášan ahte kánske dat lei álgoálgosaš áigumuš – ii lean dárbu ságastallat oažžut oktasaš áddejumi, go ulbmilin lei ahte earát dušše galge váldit rektora ja direktora ulbmiliid? Muhto jos dat eai muhtimiid mielas sulastahttán ollenge akademalaš áigumušaid? Dalle don šaddet váttis ovttasbargoguoibmin. In dieđe galle háve gullen jođiheaddjiid čoahkkimis jearaldaga ahte leango mun sin vuostá vai beali. Juohke háve munnje bođii unohis dovdu ahte ledjen gártan vahágis politihkalaš bellodaga čoahkkimii akademalaš ásahusa jođihangotti čoahkkima sadjái. Moadde háve galgen jo dadjat ahte diekkár George W. Bush jođihanstiila ii goit mu mielas gullan akademalaš ásahussii.

Sámi allaskuvlla ođđa miehta-Sámi stivrra vuosttas čoahkkin 16.10.07 ja ášši 45/07, historjjá fága ásaheapmi ásahusas buvttii ovdan alimus jođiheaddjiid bargovugiid hui čielgasit. Sihke fágalaš jođiheaddjit, fágasearvviid ovddasteaddjit, oassi fágabargiin ja ásahusa siskkáldas stivrralahtut evttohedje maŋidit ášši čuovvovaš stivračoahkkimii nana ákkáid vuođul (fuom! ii giige lean historjjá vuostá – sáhka lei proseassas dahje buorebutge dan váilumis). Ásahusa alimus jođiheaddjit eai váldán dáid evttohusaid vuhtii go vudje ášši čađa stivrračoahkkimis. In dieđe earáin, muhto mun in sáhte dulkot dán ja dákkár mearridanvuogi eará go stuorra eahpeluohttámuššan ásahusa fágalaš jođiheaddjiide, fágabargiide ja dutkiide – ahte ásahusa alimus jođiheaddjit eai luohte ásahusa fágabargiide eaige sin áššedovdamuššii, mii guoská ásahusa doaimmaide.

Jos dekána (dahje fágalaš jođiheaddjit oppalohkái) lea dušše gohčostahkan, de maid dalle su fágalaš dahje akademalaš gelbbolašvuođas? In oaidnán vejolažžan joatkit dakkár eavttuid vuođul ja adden dieđu ahte cealkkán iežan eret dekána virggis. Dat, mo dat váldojuvvui vuostá nannii mu oainnuid politihkalaš bellodagas: go it ádde leat seamma miela bellodaga jođiheaddjiiguin, oažžut mannat, aibbas seamma. Áššis ii leat dárbu háleštit dađe eanet, aidna mas lea mearkkašupmi lea dat, mannágo ášši mediaide. Jos manná, dalle “fertejit buot bealit buktojuvvot ovdan.” In dieđe govahallengo go gullen das čihkojuvvon uhkádusa orrut jaska?

Eretcealkimis čuovui ođđa episoda, dahje dat várra lei dušše nubbi oassi seamma váttisvuođain. Vuohki, mainna jođiheaddjit háliidedje duššindahkat mu eretcealkima ja eretcealkima sivaid lei oalle erenoamáš ja jahkkemeahttun. Sidjiide áššis ii lean sáhka go ovtta olbmo persovnnalaš oaiviliin, ii duođalaš váttisvuođain dahje áššiin, maid galggašii váldit duođas. Rektor vulggii mátkái dego plánejuvvon ja direktora bázii čorget ášši nu jođanit eret go vejolaš. Ásahussii addojuvvui diehtu áššis nu unnán go vejolaš ja rivttes sivat eai ságastallojuvvon oktasaš diehtojuohkin čoahkkimis, muhto baicce geažiduvvui ahte dekánas lei menddo ollu bargu, ja ahte son lea ohcan nubbi virgái.

Justa daid áiggiid mus deaivvai leat guossi, professor Kanadas. Sutnje lei váttis jáhkkit ahte akademalaš ásahus sáhttá nu badjelgeahččat akademalaš jođiheaddji ja ahte alimus jođiheaddjit eai beroš čoavdit ášši ságastallamiin, dego eará universitehtain livččii geahččalan – standard practice, son logai. Maiddái fágalaš gelbbolašvuođa badjelgeahččan lei su mielas erenoamáš – sutnje lei váttis jáhkkit maiddái ahte ásahus ii lean beroštan mangeláhkai mearkkašit dahje ávvudit mu girjji, mii lei gieskat boahtán olggos árvvusadnojuvvon universitehta goasttideaddji bokte.

Ale beroš, son jeđđii, gal don gávnnat vel barggu muhtin ásahusas, gos áddejit atnit árvvus du gelbbolašvuođa ja gos beasat bargat iežat suorggis. Na dál ii leat eará go gávdnat dan ásahusa.