Gallisson mis Sámis diehtá ahte otne lea “Globála beaivi doaibmat” – Global Day of Action? Sii sáhttet diehtit geat čuovvut earáge go váldorávnnji dahje sámi mediaid – dain dán beaivvi birra ii leat gullon mihkkige. “Globála beaivi doaibmat” lea oassin Máilmmi Sosiála Foruma kampanjaid ja doaimmaid ja dat lea beaivi gos birra máilmmi báikkálaš olbmot, joavkkut ja searvvit sáhttet lágidit doaluid ja dáhpáhusaid maid ovddidit Máilmmi Sosiála Foruma motto “Nuppelágan máilbmi lea vejolaš”.

Máilmmi Sosiála Forum riegádii 2001 Porto Alegres Brasilias vuostefápmun Máilmmi Ekonomalaš Forumii, gosa máilmmi rikkes riikkat čoahkkanit jahkásaččat suokkardit máilmmi ekonomalaš diliid. Máilmmi Sosiála Forum lea kritihkalaš ja vuostálastá ekonomalaš globalisašuvnna ja ođđaliberalisttalaš ideologiija ja árvvuid ráhkadan sierraárvosašvuođa máilmmis. Máilmmi Sosiála Forum háliida hukset earálágan máilmmi, man “mohtorin” ii leat ruhta ja ekonomalaš vuoitu muhto olmmošvuohta, sosiála dásseárvu ja vuoiggalašvuohta. 2001 rájes Máilmmi Sosiála Forum lea čoahkkanan oktii jagis, ođđajagimánus, ja das lea šaddan nu fámolaš máilmmiviidosaš lihkadus, “lihkadusaid lihkadus”, ahte dat lea gohčoduvvon “máilmmi nubbi superfápmun” USA balddas. Máilmmi Sosiála Foruma lassin leat dollojuvvon regionála ja báikkálaš forumiid Asiás, Eurohpás, Davvi-Amerihkás ja nu ain.

Dán jagi Forum ii čoahkkan ovtta sadjái muhto dan sajis lea otná “Globála beaivi doaibmat”. Máilmmi Sosiála Foruma siidduin gávdno kárta, gos oaidná máilmmi buot báikkálaš dáhpáhusaid ja masa gii beare sáhttá registeret iežas dáhpáhusa ja dan lahkái oassálastit dan máilmmiviidosaš beaivái. Mun fertejin dieđusge gávdnat makkár dáhpáhusaid leat lágideamen, na jos ii Sámis de davviriikkain.

Duohta, Sámis ii dáhpáhuva otne ii fal ii maidige. Mearkkašago dat ahte mis leat buot áššit bures vai leatgo mii ain dálvenahkáriid oađđimin? Ahte mii eat hálit dahje dárbbaš “earálágan máilmmi” (maid dat dasto mearkkašivččiige sámiide)? Ahte mii leat duhtavaččat dan máilbmái gos mii eallit? Leago nu dego okta sápmelaš gieskat logai, ahte áidna maid eanaš sámiin dan áigge jurddašit lea oastit ođđa biilla, mohtorgielkka, fitnat oktii jagis lieggariikkas, hukset bártta…?

Lagamuš dáhpáhus gávdnui Roavvenjárggas, gos váldogirjerádjosis otne čájehuvvo dokumentára Anára vuovdečuollamiid ja sámi boazodoalu váttis dili birra, “Maŋimuš luohti Sámeeatnama vuvddiin“. Dasa lassin Suomas lea dušše okta dáhpáhus Helssegis. Olbmot čoahkkanit čájehit miela ruhtadoalloministeriija olggobeallái gáibidit vuoiggalaš ja dásseárvosaš juohkima bušeahta 4 % badjelbáhcagii. Ikte fas dollojuvvui feasta “Earálágan máilbmi lea vejolaš”.

Norggas ii leat otne go okta dáhpáhus. Dat lea Oslos, gos gáibiduvvo bidjat buhcciid ja pasienttaid patenttaid ovddabeallái – Pasienter før patenter! Dáhpáhus gáibida buohkaide rivttiid oažžut dárbbašlaš dálkasiid ja ahte Norgga gávpešiehtadusat eai sisttisdoala pateantarivttiid, mat dábálaččat mearkkašit earret eará dálkasiid divruma.

Ruoŧas gal orrot leamen vehá eanet gozuid alde. Doppe dáhpáhuvvá Göteborggas, Stockholmmas, Malmös ja Uppsalas – seminárat, čájáhusat, ságastallanforumat ja filmmat dálkkádaga, vuoiggalaš gávppi, sohkabeale dásseárvvu, ráfi, ekologalaš bistevašvuođa ja buresbirgejumi birra. Ja dieđusge maiddái feasttat.

Ruoššas leat maid dáhpáhusat máŋgga sajis. St. Petersburggas lea čoahkkin man ulbmilin lea nannet ovttasbarggu ja solidaritehta organisašuvnnaiguin ja olbmuiguin geat barget olmmošvuoigatvuođain, sosiála gažaldagain, geat leat mielde ámmátlihtuid doaimmas ja eará almmolaš servviiguin geat barget áššiiguin mat gusket gávpoga ja dan buresbirgejumi. Oppalaččat eanemus dáhpáhuvvá Oarje-Eurohpás, Indiás ja Amerihkáid nuortariddoguovlluin. Australias báikkálaš radiostašuvdna ávvuda eamiálbmogiid ceavzima mearkabeaivvi.

Ribahin guldalit moadde beaivve dassái iežas boares ruoktoriikka Kanada riikkaradio, gos háleštedje nuppi globála kampannja “eanandiimmu” (Earth Hour) birra. Eanandiimmu áigge, mii lea 28. beaivve dán mánus, galgá jaddadit buot čuovggaid, elektronalaš apparáhtaid ja váldit vel kabeliid eret seainnis (dat golahit rávnnji vaikko vel eai livčče aldege) – olles diibmui. Toronto gávpot lea mearridan oassálastit dán kampanjii ja ávžžuha buot gávpotlaččaid searvat.

Radiosáddagis olbmot ságastalle dákkár beaivvi mearkkašumis. Okta muitalii mo su bearaš lei čoahkkanan dán diimmu áigge gintalčuovggas háleštit ja čuojahit musihka. Nubbi muitalii mo Sydneys, Australias dákkár diimmu doallan diibmá lei mearkkašan 10,2 % energiija golahusa njiedjama, 25 tonna CO2 geahppáneami – seamma go livččii váldán sullii 48 000 biilla eret geainnuid alde ovtta diibmui. Badjel guokte miljovnna olbmo Sydneys serve dan kampanjii diibmá ja dál Toronto háliida bargat seamma. Radiosáddagis háleštedje maiddái das, makkár vejolašvuođaid dákkár diibmu addá báikkálaš fierpmádagaid huksemii ja nannemii, dahje jos ii eará, de buoridit bearaš- ja ránnjágaskavuođaid go olbmot bohtet oktii háleštit ja musiseret dan sadjái go geahččat TV:a dahje guvlet dihtoriid.

Na, maid mii Sámis sáhtášeimmet bargat? Kánske vuosttas lávki lea duođaid jáddadit čuovggaid, TV:aid ja dihtoriid ja vuolgit ránnjái dahje gilivissui háleštit olbmuiguin áššiin, maid birra sáhtášeimmet vaikko boahtte jagi lágidit dáhpáhusa Globála doaibmanbeaivvi oktavuođas. Dahje sáhttit gal álgit maid eará áššiin – mii dal de deaivá leat miela alde ja áigeguovdilis fáddá áiddo dál: sámegiel oahpahus ja oahppogirjjit, ođđa aviisa, málbmaroggamat ja oljobohkan Sámis, boazodoalloláhka Norggas, goavvejahki Ruoŧas, Nellima vuovderiidu Suomas, girjjálašvuođa goasttideapmi, universitehta vuođđudeapmi, sámekonvenšuvnna sisdoallu, filbma Guovdageainnu stuimmiid birra…

Amma jo fáttát gávdnojit Sámisge! Mii galgat dušše muitit ahte daid máilmmeviidosaš kampanjjaid ulbmil lea ieža ráhkadit, hukset, ovddidit ja ealligoahtit daid earálágan máilmmiid maid mii háliidit, ii dušše duhtat árvvoštallat ja láitit. Maid mii sáhttit bargat?