Maŋimuš jagiid áigge sámi politihkkárat leat gáibidišgoahtán duohtavuođa- ja soabadallankomišuvnnaid ásaheami davviriikkaide. Sin mielas dákkár komišuvnnaide lea dárbu mat sáhttet buktit almmolašvuhtii stáhtaid historjjálaš ja dálá vearrodaguid sámiid vuostá. Sávaldat lea ahte diđolašvuođa lasihemiin sáhttá maiddái buoridit gaskavuođaid sámiid ja stáhtaid gaskkas ja sámiid olmmošvuoigatvuođaid. Komišuvnnaid ásaheapmái orru leamen viiddis doarjja eandalitge dan čiekŋalis diehttemeahttunvuođa geažil mii lea davviriikkain sámiid ja sin vuolušteami historjjá birra. Muhtumat oidnet duohtavuođa- ja soabadallankomišuvnnaid maiddái vuohkin fámuiduhttit ja nannet sámeservodaga.

Sámi soabadallankomišuvdna-jurdaga ovddideaddjit čujuhit dávjá Kanada duohtavuođa- ja soabadallankomišuvdnii Truth and Reconciliation Commission (TRC), mii lei oassin Indian Residential Schools Settlement Agreement –šiehtadusa jagis 2006. TRC bargun lei oahpahit kanadalaččaide mii dáhpáhuvai stáhta ásahan ja girkkuid jođihan ásodatskuvllain, mat ledje oassin Kanada virggálaš eamiálbmogiid assimilerenpolitihka 150 jagi 1800-logu rájes. TRC bargun lei maiddái čállit viiddis raportta oktan ávžžuhusaiguin, mat láidestivčče ja veahkehivčče kanadalaččaid buoridit riikka eamiálbmogiid eallindiliid ja váldoservodaga ja eamiálbmogiid gaskavuođaid.

Sámi medias Kanada TRC lea adnojuvvon bures lihkostuvvan ovdamearkan go dat lea máksán buhtadusaid ásodatskuvlla vázzán ja doppe gillán olbmuide. Medias ii leat leamaš sáhka das, man muddui TRC raportta 94 ávžžuhusa leat ollašuvvan (dahje eai leat) dahje dan čiekŋalis kritihkas, man eamiálbmogiid ovddasteaddjit leat ovdanbuktán stáhta ovddidan soabadallandiskurssa ektui. Beroškeahttá das ahte Kanada ođđa ráđđehus válddii juovlamánus 2015 iežas doaibman ollašuhttit buot 94 TRC ávžžuhusa, soabadallan Kanadas lea leamaš ollu čáppá sánit muhto hui unnán konkrehta doaibmabijut. Eamiálbmogiidda ii leat doarvái geahččalit birget buorebut ovttas dušše váldoservodaga oahpahemiin dahje gieđas doallamiin.

Soabadallan gáibida sosioekonomalaš vuoiggalašvuođa ja politihkalaš dásseárvvu, mii eamiálbmogiidda mearkkaša buhtadusaid, eatnamiid máhcaheami, ja eamiálbmogiid autonomiija ja iešmearrideami ođđasithuksema. Dat fas sisttisdoallá váldegaskavuođaid ja eamiálbmogiid iešmearrideami ja kolonialisttalaš stáhta válddi eahpedásseárvvu čiekŋalut guorahallamaa ja gieđahallama. Dát áššit hárve ságastallojuvvojit stáhta ásahusain, mat dollet nannosit gitta stáhta navdojuvvon suverenitehtas, man muhtun láhkačeahpit gohčodit lága miellagovahussan dahje fikšuvdnan.

Ellos Deatnu! lihkadusa riegádeapmi álgogease Sámis čájeha bures mo davviriikkat – dán dáhpáhusas Norga ja Suopma – leat guhkkin eret gárvvis mangelágan duohtavuođa- ja soabadallanproseassas. Dat lea baicce nuppegežiid; goabbage stáhta ii oro veháge heahpaneamen duolbmadettiin ja badjelgeahčadettiin ii dušše sámiid álbmogin muhto maiddái iežaset vuođđolágaid. Iešalddes sis lea ártegis, kánske ođđalágan doaibmavuohki man mielde vuos dohkkehit vuođđolága vuostásaš ođđa lága ja dasto čarvut gieđaid ja fuoikut ahte “vaikko láhka soaitáge leat lága vuostá, dainna ferte dál eallit” – dego mat ipmilat livčče sadden lága eatnanlaččaide eaige olbmot dan ieža ráhkadan.

Norga ja Suopma ráđđádalaiga gieskat Deanu guolástannjuolggadusa ođđasit go muhtin dutkamušat čájehedje luossanáli geahppuma. Ođđa guolástannjuolggadus šattai láhkan mannan giđa gulahalakeahttá báikkálaš olbmuiguin, sámiiguin dahje sámiid virggálaš orgánaiguin. Measta buohkat leat vuostálastán ođđa njuolggadusaid guhkit áigge guktuid beal Deanu – sihke sámit ja earát. Áidna olbmot geat ávkkášuvvet ođđa soahpamušas leat olggobáikegottelaččat geain leat luopmobárttat Suoma beal joga.

Viiddes vuostálastimis riegádii jonssot áigge Ellos Deatnu! lihkadus, mas leat mielde báikkálaš sámit ja earát. Ellos Deatnu! joavku cekkii leairra ja moratorio Čearretsullui Ohcejot njálmmi láhka, main sii háliidit bissehit Deanu soahpamuša ja ođđa bivdonjuolggadusaid sullo birrasiin ja ovddidit sámi iešstivrema ja báikkálaš hálddašeami Deanu čázádagas. Moratorio mielde stáhtaid vuovdán lustabivdolobit eai leat fámus Čearretsullo birastahtti čáziin ja lustabivdit berrejit baicce jearrat lobi báikkálaš sápmelaččain ja eandalitge sogain, geaid árbevirolaš bivdočážit leat sullo birra.

Árbevirolaš sámi guolástanrievttit gullet bearrašiidda ja maŋisboahttit árbejit daid vánhemiin. Nuorat buolva gii ii ása bissovaččat Deatnogáttis eai oaččo Deanu soahpamuša mielde guolástit árbevirolaš vugiid mielde. Jos sii háliidit oppalohkai oaggut, sii galget oastit divrras jándorlobiid ja ožžot bivdit dušše dihto vugiin ja báikkiin. Dáinnalágiin sámi sogat masset guolástanvuoigatvuođaideaset ja árbevirolaš guolástanvuogit ja dasa gullevas máhttu ja diehtu jávket.

Ellos Deatnu! lihkadus lea maiddái gáibidan Norgga ja Suoma stáhtain duođastusaid ja áššebáhpáriid, mat čájehivčče goas ja mo stáhtat leat ožžon oamastanvuoigatvuođa Deanujohkii. Dán symbolalaš gáibádusa ulbmilin lea čalmmustahttit davviriikkalaš lága fikšuvnna hálddašan- ja mearridanrievtti fidnemis Deanu čázádahkii ja luossabivdui.

Go váldá vuhtii mo Norgga ja Suoma stáhtat heabuheamet dulbmet ja badjelgehččet vuođđolágas dorvvastuvvon sámiid rivttiid ja maiddái sin iežaset hálddahuslága vuođđoprinsihpaid mat gusket báikkálaš olbmuid gulahallama ja vuhtii váldima, orru leamen áibbas menddo árrat hállat davviriikkaid duohtavuođa- ja soabadallankomišuvnnaid ásaheames. Lea čielggas ahte historjjálaš vearrodáguid, kolonialismma ja assimilerema galgá buktit almmolašvuhtii ja ságastallagoahtit davviriikkaid servodagain viidát. Liikká go ii oro leamen mangelágan politihkalaš dáhttu iige konkrehta dáhpáhus mii dagašii ášši áigeguovdilin (Kanadas TRC álguibidji fápmun lei riikka stuoramus gearretášši, mas ásodatskuvllain gillájeaddji olbmot áššášguhte stáhta ja oláhedje viiddis soahpamuša, mii geatnegáhtii duohtavuođa- ja soabadallankomišuvnna ásaheami), balan ahte davviriikkalaš duohtavuođa- ja soabadallanproseassa bázášii sámiid gaskasaš ságastallamin ja soaitášii baicce buktit vuorddekeahtes, negatiivvalaš bohtosiid dálá konservatiivvalaš, vuostemielasaš politihkalaš dilis.

Suoma Sámedikki mielde čuovvovaš lávki soabadallankomišuvnna ásaheamis lea dan mandáhta ráđđádallamis stáhtain. Muhto mo lea vejolaš ráđđádallat mandáhta stáhtain, mii dihtomielalaččat heajuda ja aktiivvalaččat bargá mangelágan soabadallanjurdaga vuostá? Máinnaskeahttá Sámedikki ja sámeservviid vánis olmmošlaš ja ruđalaš resurssaid skievttideamis.

Kánske buoret jurdda lea soabadallankomišuvdnii laktašeaddji álgga, vuosttas soabadallankursa Sámis man ulbmilin lea oahpahit dovdat mo riiddut bádjanit báikkálaš dásis ja mo čoavdit daid ovdalgo dat šaddet stuorat konfliktan. Kursa álgá čakčat Anáris ja lea rabas buohkaide. Go váldá vuhtii davviriikkalaš politihkalaš dili ja eará eamiálbmogiid kritihkka stáhtaid soabadallandiskurssas, hástálussan dákkár kursii lea doalahit kritihkalaš perspektiivva ja guorahallat dárkilit váldoservodaga oainnuid soabadallamis ovdal daid atnui váldima. Dát lea leamaš okta váldofáttáin Kanada politihkkadiehtagiid searvvi (Canadian Political Science Association) TRC bargojoavkkus, mii ásahuvvui diibmá ráhkadit searvái plána ollašuhttit Kanada soabadallankomišuvnna ávžžuhusaid politihka dutkamusa ja oahpahusa suorggis.

Oahpaheapmi lea dehálaš muhto ii man beare háttiin. Mu bargun dán guđa professora bargojoavkkus lea leamaš guorahallat vugiid buoridit universitehtaoahpahusa mii guoská eamiálbmogiid ja stáhtaid gaskavuođaid. Go lea sáhka soabadallamis, oahpahusa okta deháleamos ulbmiliin berre leat rievdadit lágaid ja politihka nu ahte eamiálbmogiid iežaset politihkalaš ásahusat ja láhkaortnegat dohkkehuvvojit ja nannejuvvojit. Dáid ásahusaid ja ortnegiid biehttaleapmi ja oaidnemeahttunvuohta lea dávjá riidduid ja konflivttaid vuođđun maiddái eamiálbmogiid – ja sámi – servodagain.