Yesterday I had a chance to make a day trip to a small town of Udora, an hour north of Toronto where local Finns have a 'camp' - a park where only Finns are allowed to have cabins. Yesterday was a 'family day' and there was a ride from Toronto so I tagged along with my skis, hoping to do even a little cross-country skiing.
However, it has been raining lately so there was very little snow and what was left was very icy. So I had to leave my skis by the common shed-cum-kitchen and go for a walk instead. By the creek where the Finns have a sauna I came upon an enchanted ice forest.Here is the ice table of the forest fairies and their friends - I could still hear their whispers on the branches.It was a gorgeous sunny day with not single cloud in the sky - absolutely fabulous for outdoors, even without skis, and out of the city.
Keijukaisten & kumppaneiden jääpöydästä tulee mieleen, että Suomessa ja todennäköisesti Kanadassakin on ihmisiä, jotka kertovat näitä olentoja näkevänsä. Ehkä niiden olemassaolo ei olisi sen ihmeellisempää kuin ihmisen tai sudenkorentojen. Ainakin paranormaalit ilmiöt näyttäisivät todistavan sen, että materialistis-mekanistinen maailmankuva ei päde.
Muistan vielä lapsuudesta Annikki Setälän satukirjan, joka kertoi Pikkunoita-nimisestä lapintytöstä. Jotta Pikkunoita olisi päässyt vierailemaan gufittarien maahan, hänen täytyi tehdä taika, kiepsauttaa itsensä pari kertaa puunoksan ympäri. Pikkunoidalle tapahtui paljon muitakin jännittäviä asioita, mutta olen niitä jo unohtanut.
rauna says:
Kiitos Mika kommentista! Annikki Setälän Pikkunoita-kertomus epäilemättä pohjautuu saamelaiseen kertomaperinteeseen. Kaatuneen puunrungon alitse kiepauttamalla mm. kolttanaiset muuttuivat karhuksi. Tärkeä kysymys tietenkin on ilmoittaako Setälä kertomuksensa alkuperän vai onko kyse kulttuurisesta haltuunotosta, josta täällä Kanadassa keskusteltiin erityisen paljon 1980-luvun puolenvälin tienoilla ja vielä 1990-luvullakin.
Mika says:
Vaikuttaa siltä, että Setälä olisi ilmoittanut kertomuksensa alkuperän. Päättelen niin netistä löytyneestä artikkelista (1). Sen tarkemmin en ole asiaa selvittänyt. En muista, onko tietoa merkitty Pikkunoita-kirjaan. Tuskinpa, kun kyse on lastenkirjasta. Setälähän asui suuren osan elämästään Lapissa, ja häntä pidetään lappilaisena kirjailijana (2).
Annikki Setälä kuuluu Krohnien sukuun (3). Suvun yksi jäsen on Sven Krohn, merkittävä suomalainen tutkija, filosofian professori. Olen viime aikoina lueskellut Krohnin teoksia. Hän ilmaisi selkeästi myönteisen mielipiteensä parapsykologiasta, josta monet tieteilijät eivät halua puhua (?). Tässä mielessä Sven Krohn on totuudennäkijä, samalla tavalla kuin Nobel-palkittu fyysikko Brian Josephson.
Keijukaisten & kumppaneiden jääpöydästä tulee mieleen, että Suomessa ja todennäköisesti Kanadassakin on ihmisiä, jotka kertovat näitä olentoja näkevänsä. Ehkä niiden olemassaolo ei olisi sen ihmeellisempää kuin ihmisen tai sudenkorentojen. Ainakin paranormaalit ilmiöt näyttäisivät todistavan sen, että materialistis-mekanistinen maailmankuva ei päde.
Muistan vielä lapsuudesta Annikki Setälän satukirjan, joka kertoi Pikkunoita-nimisestä lapintytöstä. Jotta Pikkunoita olisi päässyt vierailemaan gufittarien maahan, hänen täytyi tehdä taika, kiepsauttaa itsensä pari kertaa puunoksan ympäri. Pikkunoidalle tapahtui paljon muitakin jännittäviä asioita, mutta olen niitä jo unohtanut.
Kiitos Mika kommentista! Annikki Setälän Pikkunoita-kertomus epäilemättä pohjautuu saamelaiseen kertomaperinteeseen. Kaatuneen puunrungon alitse kiepauttamalla mm. kolttanaiset muuttuivat karhuksi. Tärkeä kysymys tietenkin on ilmoittaako Setälä kertomuksensa alkuperän vai onko kyse kulttuurisesta haltuunotosta, josta täällä Kanadassa keskusteltiin erityisen paljon 1980-luvun puolenvälin tienoilla ja vielä 1990-luvullakin.
Vaikuttaa siltä, että Setälä olisi ilmoittanut kertomuksensa alkuperän. Päättelen niin netistä löytyneestä artikkelista (1). Sen tarkemmin en ole asiaa selvittänyt. En muista, onko tietoa merkitty Pikkunoita-kirjaan. Tuskinpa, kun kyse on lastenkirjasta. Setälähän asui suuren osan elämästään Lapissa, ja häntä pidetään lappilaisena kirjailijana (2).
Annikki Setälä kuuluu Krohnien sukuun (3). Suvun yksi jäsen on Sven Krohn, merkittävä suomalainen tutkija, filosofian professori. Olen viime aikoina lueskellut Krohnin teoksia. Hän ilmaisi selkeästi myönteisen mielipiteensä parapsykologiasta, josta monet tieteilijät eivät halua puhua (?). Tässä mielessä Sven Krohn on totuudennäkijä, samalla tavalla kuin Nobel-palkittu fyysikko Brian Josephson.
1)http://www.ulapland.fi/home/vies/ajankohtaista/tiedotteet/1999/maaliskuu/Lappi_saduissa.htm
2) http://www.digmo.fi/digmore/kansi/kirjailijat/alku.htm
3)http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Krohnin+suku/HS20041114SI1KU02x9o